Vertaistuki korostuu, kun näkö huononee

0
Näkövammaisten liiton mukaan Suomessa on noin 60 000 näkövammaista, joista 10 000 on sokeita. Näkövammaisen voi tunnistaa opaskoirasta, valkoisesta kepistä tai näkövammaismerkistä. Rappusissa opas kulkee yhden rappusen edellä.

LOIMAA Näön heikentyminen tai menettäminen on yleensä valtava shokki, jolloin vertaistuen saaminen on arvossaan.

Saviseudulla apua ja tukea on tarjonnut jo 40 vuoden ajan Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry Loimaan seudun alaosasto, tutummin Loimaan seudun Näkövammaiset.

Toiminnassa korostuvat virkistys ja iloinen yhdessäolo, etujen valvominen ja tiedottaminen esimerkiksi avustusvälineistä ja -muodoista.

– On tärkeää tavata samassa asemassa jo vuosia olleita ihmisiä ja huomata, että alkujärkytyksen jälkeen voi viettää rikasta elämää, puheenjohtaja Leena Seppä sanoo.

– Katkeroitumiselle ei kannata antaa yhtään jalansijaa elämässä.

Johtoryhmän jäsen Kerttu Dahlström muistaa, kuinka murheelliselta tuntui kaksikymppisenä kuulla sokeutumisesta. Aika ja rutinoituminen auttavat, ja nykyisin Dahlström kokee arjen sujuvan melkoisen mallikkaasti.

– Jos toiset vaan pysyy pois tieltä, niin kyllä aika lennokkaasti menen. Näppituntuma on hyvä, samoin hajuaisti, kuulo ja muistikin.

Hän uskookin, että apua tarvitaan eniten näkövamman alkuvaiheessa.

– Meiltä saa kokemuksen äänellä tukea.

Dahlström ja rahastonhoitaja Leena Levo muistuttavat, että myös puolison merkitys on suuri.

– Kiitoksia heille.

LOIMAAN seudun Näkövammaisissa on kolmisenkymmentä jäsentä ja kannatusjäsenet päälle.

Puheenjohtajan mukaan toiminta on vuosien varrella vilkastunut. Kuukausittaisessa Silmä-kerhossa kuullaan ajankohtaisuuksia ja eri alojen vierailijoita, ja joulukuussa aloittava Kompa-kerho keskittyy aivotreeniin. Vuoteen kuuluvat myös retket, teatterireissu, hemmottelupäivä ja monet muut yksittäiset juhlat, kokoukset ja tilaisuudet.

– Toimintaa on niin, että turkulaiset kadehtivat, Levo naurahtaa.

Mukaan pääsemiseksi ei näkövamman tyypillä ole merkitystä, mutta silmälääkärin kirjoittamassa todistuksessa pitää näkyä 50 prosentin haitta-aste.

– Joskus lääkärit ovat hyvinkin kitsaita kirjoittamaan todistusta, vaikka sillä avautuisi paljon apua ja tukea, Seppä harmittelee.

Hän sanoo, että näkövammaisten asema on kuitenkin parantunut viime vuosina. Kouluttautumis-, työ- ja harrastusmahdollisuudet ovat lisääntyneet ja tekniikka ja apuvälineet kehittyneet.

 

Loimaan seudun Näkövammaisilla on edustus myös Loimaan vammaisneuvostossa, joka pyrkii vaikuttamaan muun muassa riittävän mataliin katukivetysreunoihin suojateiden kohdalla ja Vesihovin turvallisiin tiloihin.

Viime vuoden elokuussa vammaisneuvosto järjesti torilla Esteetön Loimaa -tapahtuman, jossa valtuutetut pääsivät sokkona kävelylle valkoisen kepin ja oppaan kanssa.

– Olisi toivottavaa, että useampi valtuutettu olisi kiinnostunut vammaisten asioista, Seppä sanoo.

 

Loimaan seudun Näkövammaisten 40-vuotisjuhla 30.10. Kanta-Loimaan seurakuntatalossa. Juhla kutsuvieraille.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän