Loimaan seutu
– Reilussa kymmenessä vuodessa peurojen määrä on kasvanut 10 000 eläimestä 25 000 eläimeen, Varsinais-Suomen riistakeskuksen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson toteaa, mutta sanoo, että alueelliset erot ovat varsin suuria.
Loimaan seudulla kannan kasvu näyttäisi taittuneen, mutta esimerkiksi Kosken ja Marttilan suunnalla kanta on edelleen kasvussa.
– Viime vuonna oli tähän aikaan mennessä ammuttu enemmän peuroja, hän summaa Loimaan seudun tilannetta.
Lokakuun lopulla oltiin noin 80 prosentissa viime vuoden kaatokertymästä, mutta vuoden 2020 kanssa samoissa luvuissa.
Jörgen Hermansson pohtii, kertooko tilanne peurojen vähentymisestä vai siitä, että metsästäjät eivät enää jaksa viime vuosien kaltaista tehometsästystä.
– Onko saavutettu kyllästymisaste?
Yksistään Alastaron ja Loimaan riistanhoitoyhdistysten alueille myönnettiin tälle kaudelle 3 750 peurankaatolupaa.
Poppakonsteja kannan vähentämiseen ei Jörgen Hermanssonin mukaan ole, mutta viimeisen viiden vuoden ajalla on tehty paljon muutoksia lakeihin ja toimintatapoihin kannan tehokkaamman harventamisen mahdollistamiseksi.
– On lisätty metsästysaikaa kauden molempiin päihin. Koirapykäliä on lievennetty, eli nyt peuraa voi ajaa aiempaa isommalla koiralla ja siten useammilla koiraroduilla.
Kannan verotusta on riistakeskuksen taholta voimakkaasti ohjattu kasvuun. Perinteisesti metsästyksessä on pyritty säästämään kannan arvokkainta osaa, eli naaraita, mutta viime vuosina nimenomaan naaraiden kaatoa on pyritty lisäämään, jotta kanta ei kasva entisestään.
– On sanottu seuroille, että hakekaa lupia ja ottakaa seuroille pankkilupia, ja antakaa niitä innokkaimmille metsästäjille.
Samoin on kehotettu välttämään esimerkiksi ylisuuria kaatomaksuja. Saalisseurannan menetelmiä on myös kehitetty ja seurat ja jahtiporukat voivat seurata omaa kaatokertymäänsä.
Ruokinta jakaa mielipiteitä ja Jörgen Hermansson sanoo, etteivät peurat enää lounaisen Suomen leudoissa talvissa kuolisi nälkään ilman ruokintaa, varsinkin kun paljon peltoja on läpi vuoden viherpeitteisenä.
Ruokinta on hänen mukaansa kuitenkin välttämättömyys metsästyksen tehokkuuden ylläpitämiseksi.
– Noin 80 prosenttia saaliista ammutaan ruokintapaikoilta.
Pyyntilupien vapauttamista on myös esitetty yhtenä ratkaisuna peurakannan leikkaamiseksi, mutta sen toimivuutta hän epäilee.
– Pyynnin luvanvaraisuus itse asiassa tehostaa metsästystä, koska sen avulla voidaan asettaa metsästykselle tavoitteita ja noudattaa niitä.
Kommentti
Edelleen noin peura minuutissa
Loimaan Lehti on tehnyt vuodesta 2010 peurahavaintovertailua. Se tehdään niin, että ajetaan sama kierros ja kaksi henkilöä laskee ilman kiikareita ja valoja nähtävät peurat reitin varrelta.
Reitti ajetaan lokakuun viimeisellä viikolla alkuillasta klo 16–17, ja kun kellot on jo siirretty talviaikaan. Kartassa näkyvän noin 55 kilometrin kierroksen ajaa tunnissa.
Aloitimme peuramäärän laskemisen yli kymmenen vuotta sitten, koska tietty lenkki ja sen peurat konkretisoivat lukijalle kantaa. Tunnin lenkki ei ota kantaa siihen, mikä kannan koon pitäisi olla, eikä kerro vielä koko peurakannasta, mutta ehkä sen kehityksen suunnasta – on ihan eri, jos autosta näkee kolme peuraa minuutissa kuin yhden.
Kati Uusitalo
FAKTA
Peurahavainnot samalla reitillä eri vuosina
2010: 58
2012: 75
2013: 67
2014: 70
2015: 74
2016: 106
2017: 81
2018: 160
2019: 76
2020: 106
2021: 56
2022: 51