Loimaa/Mäenpää
Kahdeksan vuotta Loimaan kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja pari vuotta kaupunginvaltuuston johdossa on 60-vuotiaankin elämässä iso pala. Äidin keräämiä leikekirjoja selatessa Teuvo Suominen sanoo yllättyneensä, mitä kaikkea poliitikkovuosiin onkaan mahtunut.
Moni asia on unohtunut – sellainenkin, mistä on aikoinaan kovinkin vängätty.
– Poliitikon pitäisi aina pitää se iso kuva mielessä. Pienillä asioilla ei ole kymmenen vuoden päästä merkitystä.
Luottamustehtävien aikaansa hän kuvaa hyvin hektiseksi.
– Ei ole ollut päämäärä olla mahdollisimman monessa mukana, vaan siinä, että ehtii hoitaa kaikki, mihin on lupautunut, hän pohtii ja sanoo tunnuslauseensa olevan ”Se, mikä on tekemisen arvoista, pitää tehdä hyvin”.
Politiikkaan hän lähti Loimaiden kuntaliitoksen jälkeen puuhattuaan sitä ennen muun muassa Kojonkulman kyläyhdistyksessä.
– Lähinnä Kojonkulman ”sitkeät naiset” saivat minut puhuttua ympäri, hän lähettää terveisiä.
Hän ei enää asettunut ehdolle vuoden 2019 kuntavaaleissa, koska koki, ettei luottamustehtävien takia ehtinyt esimerkiksi maanviljelystöihin niin paljon kuin olisi halunnut.
– Tein 12 vuoden urakan kaupungin luottamustöissä ja tunsin antaneeni sen mikä pystyin enkä halunnut alkaa toistaa itseäni.
Loimaan, Alastaron ja Mellilän 2009 tapahtuneen kuntaliitoksen rakentamisen Teuvo Suominen laskee yhdeksi haastavimmista paikoista, joissa on ollut.
Matti Vanhasen hallituksen 2006 alkanut Paras-hanke sysäsi kuntakentän muutokseen, koska sen tavoitteena oli muodostaa noin 20 000 asukkaan vahvoja peruskuntia. Yhdistymistunnusteluja alkoi siellä ja täällä ja niin myös Loimaalla, hän muistelee.
– Kävimme käytännössä kaupunginjohtaja Jorma Kopun ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mika Mutalan kanssa kaikki mahdollisuudet läpi. Loimaan ongelma oli silloinkin lähellä olevat maakuntarajat.
Johtaminen ei muutenkaan ole aina ongelmatonta, ja vaikeita tilanteita hän sanoo joutuneensa kohtaamaan niin työelämässä kuin luottamustehtävissä.
Erityisesti mieleen ovat jääneet kaupungin henkilökunnan lomautukset 2014. Kaupunginhallitus kokousti Keskuskoululla ja ulkopuolella olivat mielenosoittajat plakaatteineen.
Jonkun heidät oli pakko kohdata, Teuvo Suominen sanoo ja muistelee vielä mielenosoittajia kuulemaan lähtiessään kysyneensä, tuleeko joku muu mukaan.
– Taisin olla siellä pihalla yksin mielenosoittajien kanssa, hän sanoo ja toteaa ymmärtäneensä mielenosoittajien mielipahan.
– Lomautukset olivat vaikeita päätöksiä.
Vaikeita päätöksiä on ja muuta ei voi ihmisille väittää.
– Sellaiseksi ei kannata asioita päästää, että kaikki on olevinaan pelkästään kivaa. Asiat tulee käsitellä niin kuin ne ovat.
Ikävistä asioista ei voi vain vaieta.
Leikekirjassa on uutisia päätöksistä, joista Teuvo Suominen on ollut lehdille kertomassa, mutta myös sivukaupalla hänen kirjoittamiaan, Loimaan Lehdessä julkaistuja kolumneja.
– Pidin kuntapäättäjänä erittäin tärkeänä informaatiokanavana paikallista lehteä. Yllättävän vähän nykyiset kuntapäättäjät kirjoittavat ajatuksiaan vaalien ulkopuolella lehdessä.
– Paljon kunnissa tehdään, ja päättäjien pitäisi osata kertoa siitä kaikesta niin, että ihmiset tietävät, mitä tehdään. Koin, että kirjoittaminen saa ihmiset paremmin seuraamaan kunnallista päätöksentekoa.
Molemmat kuntaliitokset hän näkee alueelle hyvänä asiana.
– Kaupunki on pystynyt investoimaan, kaupat lähtivät investoimaan ja Loimaalla on paljon mahdollisuuksia erityisesti vahvan metalliteollisuuden ansiosta.
– Kuntien pitäisi edistää paikallista pienyrittäjyyttä, sillä joku niistä putkahtaa isommaksi kuitenkin.
Ikärakenne seudulla on mikä on, sen oikaisemiseen ei Teuvo Suomisen mielestä ole poppakonstia.
– Ei kun nuoretkin miehet täyttävät 60 vuotta, hän virnistää.
Ainoalta keinolta vaikuttaa väkilukuun näyttävät olevan yritykset ja työpaikat, mutta eivät nekään takaa uusia asukkaita.
– Itse olen esimerkki. En ole lähtenyt asumaan Helsinkiin, jossa olen käynyt töissä.
– Päättäjänä joutuu asioita katsomaan pidemmälle, usean vuoden päähän. Paljon silloin aikoinaan kirjoiteltiin ”turhasta sillasta”, mutta onko Niittukulman silta tänä päivänä turha?
Alue on hänen mielestään rakentunut kiitettävästi ja vuosia sitten tehty työ näkyy.
Nyt Loimaan pitäisi hänen mielestään lähteä valmistelemaan uutta Ysitien aluetta, mutta tällä kertaa Tampereen suuntaan. Ja vauhdilla, sillä kaavoitus ja suunnittelu vievät joka tapauksessa aikaa.
– Tulevaisuuden rakentamisessa pitäisi olla liikkeellä mieluummin liian aikaisin kuin myöhään.
Julkista rakentamista hän suosittelee tekemään enemmän, mutta pohtii, ettei kuntien pidä tehdä sitä, mitä yrittäjät pystyisivät tekemään.
Rakentamista hän on tehnyt niin vapaa-ajalla kuin työkseen. Parhaillaan on Astalan konehallissa Mäenpäässä rassattavana vanhoja ovia ja työpäivät kuluvat Muurla-Lohja -välin elinkaarimallilla rakennetun E18-tien kunnossapitotöissä.
– On tullut rakennettua kaikenlaista. Muun muassa tunneleita, siltoja ja väestönsuojia. Tykkään rakentamisesta kaikissa muodoissaan. Nykyään hoidan töissä enemmän sopimuksellisia asioita, Skanskan Infran yksikönjohtaja sanoo ja virnistää, että korkeasta iästään huolimatta jatkaa työelämässä.
Myös Kojonkulmalla sijaitsevan maapaikan töissä on kyse rakentamisesta ja symbolisesti katsoen luottamustehtävätkin ovat rakentamista. Niissä hän jatkaa Loimi-Hämeen jätehuollon hallituksessa, jossa on kolmatta vuotta puheenjohtajana.
Kiertotalousajattelu on kiinnostanut jo vuosia.
– Insinööri tykkää, kun tarvitaan tekniikkaa kierrättämään asioita, hän sanoo hymyillen ja varoittaa, että voisi puhua pitkäänkin vaikka siitä, miten valtavia materiaalivirtoja jätehuollossa käsitellään.
Kiimassuokaan Forssassa ei ole enää kaatopaikka.
– Tänä päivänä ei penkalle viedä enää kotitalouksien jätteitä.
Osa jätteestä menee polttoon ja käytetään energiaksi, mutta kaikki mahdollinen uudelleenkäytettävä materiaali otetaan talteen ja ohjataan jatkokäyttöön.
– Kun tekniikka vielä kehittyy, hyödyntämään pystytään yhä enemmän pystytään kaikesta kuluttamastamme. Sillä että kaikki lajittelisivat, on isossa kuvassa merkitystä.