Koululaisten fyysisessä toimintakyvyssä on paljon parantamista

0
Kuvituskuva: TS arkisto/Ari-Matti Ruuska

LOIMAA, YPÄJÄ Hiljattain julkaistut perusopetuksen viidennen ja kahdeksannen vuosiluokkien oppilaiden fyysisen toimintakyvyn seuranta- ja palautejärjestelmä Moven tulokset ovat Loimaalla ja Ypäjällä paikoin erittäin huolestuttavia.

Vuosittain tehtävissä mittauksissa testataan kestävyyttä, nopeutta, voimaa ja liikkuvuutta sekä motorisia ja havaintomotorisia taitoja. Tuloksista ilmenee, että Loimaan viidesluokkalaisista lähes puolet ja kahdeksasluokkalaisista 40 prosenttia ovat tasolla, joka voi aiheuttaa haasteita arjen jaksamiseen.

Ypäjällä puolestaan viidesluokkalaisten tyttöjen kohdalla taso on peräti 80 prosenttia, kahdeksasluokkalaisilla tytöillä ja pojilla luku on taas 45.

Valtakunnallinen taso on 40 prosenttia, ja se on pysynyt viimevuotisella tasolla.­­

Hyviäkin tuloksia löytyy molemmista kunnista. Palloilulajeistaan tunnettu Loimaa loistaa esimerkiksi motorisissa taidoissa, joissa on yhtenä osiona tennispallon heittäminen seinään ja pompun kautta kiinni ottaminen. Viidesluokkalaisten kohdalla taso on huomattavasti valtakunnallista korkeampi. Tytöt ovat menestyneet tehtävässä tasaisen hyvin jo vuosia, kun pojat taas kirivät tytöt kiinni vasta tänä vuonna.

Myös kahdeksasluokkalaiset tytöt ovat menestyneet heitossa tasaisesti viime vuotta lukuun ottamatta. Poikien taso on taas ollut joko valtakunnallista tasoa tai hiukan sen alle.

Naapurikunnassa Ypäjällä parhaat tulokset saatiin kahdeksasluokkalaisten kohdalla keskivartalon kestävyyttä mittaavissa tuloksissa. Vatsalihaliikkeissä tytöt pusersivat mediaanikäyrässä reippaasti yli valtakunnan tason, pojat vain aavistuksen. Molempien kohdalla mittaustuloksissa oli huima nousu viime vuoteen verrattuna.

Viidesluokkalaiset tytöt menestyivät vielä viime vuonna liikkeessä erinomaisesti, mutta tänä vuonna käyrä oli laskusuuntainen ja meni jonkin verran alle valtakunnan tason. Poikien taso oli hiukan huonompi kuin tyttöjen.

Etunojapunnerrus sujui ypäjäläislapsilta ja -nuorilta mallikkaasti. Kahdeksasluokkalaiset pojat paransivat tulostaan huimasti, sillä vielä viime vuonna se jäi reippaasti alle valtakunnan tason. Nyt taas mentiin yhtä reippaasti yli. Myös tytöt pääsivät tänä vuonna yli valtakunnallisen mediaanitason. Viidesluokkalaiset pojat ovat sen sijaan punnertaneet jo vuodesta 2019 valtakunnallisen tason mukaan. Tytöt taas menivät tänä vuonna sen alle, kun viime vuonna oltiin vielä reippaasti yli.

Liikkuvuutta mittaavassa osiossa erityisesti kahdeksannen luokan tytöt saivat joissakin liikkeissä sata prosenttia.

Kyykkyyn menemistä mittaava suoritus onnistui kaikilta Ypäjän kahdeksasluokkalaisilta tytöiltä täydellisesti. Pojillakaan ei mennyt huonosti, sillä onnistumisprosentiksi kirjattiin 87. Vielä paremmat tulokset tulivat alaselän ojennuksesta, jossa tytöt saivat jälleen täydet sata prosenttia ja pojat 93.

Loimaalaisnuorten kohdalla kyykkymittauksesta saatiin tulokseksi tytöillä 96 prosenttia ja pojilla 87. Alaselän ojennus onnistui kahdeksasluokkalaisilla tytöillä 91 prosenttisesti ja pojilla 69 prosenttisesti.

Viidesluokkalaisilla tulokset olivat sen sijaan heikommat. Loimaalaistytöille kyykistymisestä tuli tulokseksi 82 prosenttia ja pojille 93. Ypäjäläisten tulokset olivat puolestaan tytöillä 77 prosenttia ja pojilla vain 43. Alaselän ojennuksesta mitattiin Loimaan tytöille tulokseksi 91 prosenttia ja pojille 69. Ypäjällä tulokset olivat kyykistymisessä tytöillä 77 ja pojilla 43.

Kestävyyttä mittaavassa viivajuoksussa ypäjäläiset saivat huolestuttavia tuloksia. Erityisesti viidennen luokan oppilaat pärjäsivät osiossa hyvin heikosti. Poikien aika jäi valtakunnallisesta mediaaniajasta lähes kolme ja puoli minuuttia sen ollessa vain reilu minuutti. Kovin hyvin ei mennyt tytöilläkään. Lähes koko ikäluokalle kirjattiin osiossa terveyden ja hyvinvoinnin olevan kuluttavalla tai haittaavalla tasolla.

Kahdeksannen luokan pojilla puolestaan pyyhki jo paremmin, sillä he petrasivat viimevuotisesta lähes kolmella minuutilla, vaikka jäivät valtakunnallisesta tasosta edelleen minuutin päähän.

Myös loimaalaisilla on vielä parannettavaa kestävyyskunnossaan, sillä lapset ja nuoret pärjäsivät hiukan valtakunnantasoa heikommin. Molemmissa ikäluokissa käyrä oli laskeva viime vuoteen verrattuna.

Vaikka Move-mittauksen tulokset ovat loimaalaisittain paikoin valtakunnan tasoa alhaisemmat, Hirvikosken yhtenäiskoulun rehtori Jari Schwartz iloitsee siitä, että paikkakunnan liikuntamahdollisuudet ovat todella hyvät. Myös valtio on tukenut viime vuosina lasten harrastuksia muun muassa Harrastamisen Suomen malli -hankkeen kautta. Hän pitää hyvänä myös sitä, että esimerkiksi heidän koulussaan järjestetään matalan kynnyksen kerhoja, samoin kuin osa urheiluseuroista panostaa niihin.

– Matalan kynnyksen kerhot ovat siitä hyviä, ettei lapsen tai nuoren tarvitse olla valmiiksi hyvä jossain lajissa.

Haasteena hän sen sijaan pitää sitä, miten saada yhä useampi mukaan edes tällaiseen toimintaan.

– Nyt tuntuu, että on niitä, jotka harrastavat urheilua tosi aktiivisesti, ja sitten niitä, jotka taas eivät lainkaan, hän pohtii.

Move-testejä hän pitää hyvänä järjestelmänä mitata lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä.

– Etenkin, kun näitä on nyt tehty jo useamman vuoden, ne antavat mielestäni luotettavaa tietoa.

Toisaalta hän sanoo, että kouluissa osataan myös varautua mittauksiin ja harjoitellaan liikkeitä etukäteen.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän