LOIMAA Voisiko kunnan elinvoimaa nostaa harraste-eläinten avulla? Tämä kysymys nousi Loimaan kaupungilla yritysneuvojana työskentelevän Paula Avellanin mieleen hänen tutkiessaan harrastuseläinalan tuottamaa elinvoimaa ja sen hyödyntämistä kunnissa.
– Koiria ja hevosia näkyy kuntien markkinoinnissa iloisina, suloisina ja mukaansatempaavina kuvina, mutta harrastuseläinalan potentiaalia kunnissa hyödynnetään vähän, Avellan kertoo.
– Koronan myötä kasvanut lemmikkibuumi on luonut paljon käyttämätöntä potentiaalia, jota kuntakin voisi hyödyntää.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönään asiaa tutkineen Avellanin tavoitteena oli selvittää, onko harraste-eläinalaa ylipäätään hyödynnetty kunnissa. Avellan lähetti kyselyn 240 kuntaan, joista vain 27 vastasi kyselyyn. Vastausten perusteella 2 000–50 000 asukkaan kunnissa ei ole ajateltu harrastuseläinten voivan olla myös kunnan voimavarana.
– Kunnilta tuli hyvin erilaisia suhtautumisia kyselyyn. Paljon vaikuttaa varmasti myös kyselyyn vastanneen henkilön oma rooli harraste-eläimiä koskevissa asioissa. Olisin toivonut suurempaa vastausmäärää, mutta toisaalta vastauksia tuli ympäri Suomen, mikä on mielestäni todella hieno juttu.
Suomen Kennelliiton rekisterien mukaan Suomessa on 700 000 koiraa, joista Loimaalla lähes 1 300. Hevosalan osaamiskeskuksen tilastojen mukaan hevosia on koko maassa 74 000 ja Loimaalla 373 (lähde: Varsinais-Suomen Hevoskasvatusliitto). Harraste-eläinala ei Avellanin mukaan ole Loimaalla mikään pieni toimija vaan työllistää yhteensä noin sata henkilöä.
Yritysneuvojana Avellan tekee yhteistyötä myös eläinalan yrittäjien kanssa esimerkiksi mahdollisten tukien hakemisessa. Kunta ei suoraan tue yrittäjiä, eikä yrittäjä aina huomaa hakea mahdollisia tukia varsinkaan pienemmissä hankinnoissa.
Loimaalaisille harrastuseläinalan yrittäjille suunnatussa työpajassa syksyllä 2021 keskusteltiin alasta ja sen mahdollisuuksista yleisesti ja synnytettiin paikallistason kehittämisideoita. Työpajan yhteydessä laadittiin Koiran palvelupolku Loimaalla, jonka tavoitteena on auttaa asiakkaita löytämään palveluja koiralleen ja myös auttaa yrittäjiä verkostoitumaan.
– Harrastuseläinalan yrittäjät kokevat, että heidän työtään helposti pidetään harrastelijamaisena, vaikka kyseessä on elannon tuova yritys. Kunnan ja yrittäjien yhteistyönä laatiman palvelupolkumallin toivotaan toimivan helppona työkaluna ja yhteistyön avaajana kunnan ja yrittäjien välillä.
Eläimen omistaja käyttää laskelmien mukaan koiran tuotteisiin, palveluihin ja ruokaan 670–1 960 euroa ja hevosen 3 600–14 400 euroa vuodessa. Avellan näkee, että palveluiden tarjoajien päästessä paremmin esille jäisivät myös harraste-eläimiin käytetyt eurot helpommin Loimaan seudulle ja alueen vetovoimaisuus eläinten omistajien keskuudessa kasvaisi.
– Olisi hirveän mielenkiintoista tutkia sitä, kuinka paljon eläimet vaikuttavat ihmisten asuinpaikkavalintaan. Ei asuinpaikkaa valita ehkä eläinten ehdoilla, mutta kuitenkin eläimet huomioon ottaen.