Maakuntahallituksen puheenjohtaja Ville Valkonen: ”Olemme alue, joka kiinnostaa”

0
Ville Valkonen näkee
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Ville Valkonen (kok.) näkee Varsinais-Suomen olevan alue, joka kiinnostaa.

– Liitto on maakuntakaavoittaja, aluekehittäjä ja alueen edunvalvoja valtakunnallisesti sekä kuntien työkalu, jolla viedä eteenpäin Varsinais-Suomen näkökulmia. Etenkin luottamushenkilöjohdon tehtävä on katsoa, että valtakunnan päätöksenteossa Varsinais-Suomen näkökulma tulee kuulluksi, maakuntahallituksen puheenjohtaja Ville Valkonen (kok) kiteyttää.

Siinä ei hänen mukaansa ole kyse mistään ”siltarumpolitikoinnista”, vaan siitä, että Varsinais-Suomi on Suomessa niitä alueita, jotka tuottavat selvästi enemmän hyvinvointia kuin kuluttavat.

Sitä tuottaa esimerkiksi menestyvä ja kilpailukykyinen vientiteollisuus ja lisäksi Varsinais-Suomi on hänen mukaansa Suomen keskeisin maatalousmaakunta, erityisesti jos lasketaan maatalouden kaikki eri toimialat yhteen.

– Itä- ja Pohjois-Suomella on ollut tässä enemmän itsevarmuutta, hän toteaa ja sanoo, ettei Varsinais-Suomessakaan pidä häpeillä omien näkökulmien esiintuomista.

Näkökulmia on hyvä myös perustella niin, että muuallakin huomataan, miten koko Suomi hyötyy siitä, että Varsinais-Suomen tavoitteet menevät eteenpäin.

Hyvästä esimerkistä käy vaikkapa Ysitie ja sen parantamisen hankkeet.

– Turun, Tampereen ja Helsingin kolmiossa kolmiossa syntyy iso osa koko Suomen menestyksestä, jos katsotaan vaikka tutkimus- ja kehitysinvestointeja, väestönkasvua tai bruttokansantuotetta. Se keskittyy näiden kolmion kärkien ympärille ja väliin.

Ysitie on Ville Valkosen mielestä aivan keskeinen linkki kahden kulman välillä.

– Valtatie 9 on hyvin tärkeä ja junarata siinä vieressä ja Loimaa on näiden keskellä erinomaisessa sijainnissa. Tällainen yksittäinen hanke ja liikkumisen suunta ei muuten tule ehkä päätöksenteossa esille, ellei sitä aktiivisesti tuoda.

Kansanedustaja ja Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Valkonen seuraa tehtävässään keväällä edesmennyttä liiton pitkäaikaista puheenjohtajaa Ilkka Kanervaa, jonka hän sanoo olleen mukana luomassa varsinaissuomalaisen edunvalvonnan tapaa.

Jotta varsinaissuomalaista näkökulmaa voisi edistää, pitää Ville Valkosen mukaan olla oikea tietopohja ja tilannekuva, jonka perusteella muodostetaan tavoitteet eteenpäin vietävistä asioista.

Nyt niitä ovat liitossa liikennehankkeet, teollisuuden ja korkeakoulujen toimintaedellytysten ja Saaristomeren tilanteen parantaminen.

– Uusi turvallisuuspoliittinen tilanne korostaa taas huoltovarmuutta, ja siten myös maatalouden toimintaedellytysten pitää olla kunnossa.

Hänen mielestään on oleellista, arvokasta ja myös tarpeellista, että vuorovaikutus päättäjiin toimii suoraan ja toivoo aktiivista yhteydenpitoa alueilta, jotta tieto tulee perille.

– Näin päättäjät eivät eriydy tilannekuvaltaan siitä, miten pienemmät yritykset, maatalousyritykset tai vaikkapa pienemmät kunnat aidosti pärjäävät.

Loimaa on toimittanut tietoa ja ”aika hyvin avannut” sitä, mitkä täällä ovat vahvuuksia, hän kiittelee.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut valtavat kerrannaisvaikutukset ja Ville Valkosen mielestä ykkösasia on nyt ymmärtää maailmanmuutoksen merkitys.

– Mitä se tarkoittaa maailman kannalta, Suomen kannalta, maakunnan ja meidän seudun näkökulmasta ja mitkä vaikutukset sillä on esimerkiksi yritysten toimintaedellytyksiin.

Koronapandemia näytti jo, miten yllättäviäkin seuraukset voivat olla.

– Helsingin väkiluku esimerkiksi kääntyi ensi kertaa laskuun.

Hän arvioikin, että katse kääntyy sekä koronan että sodan ja sen aiheuttaman epävarmuuden jälkeen enemmän perusasioihin.

– Enemmän siihen, että pistämme kuntoon meidän huoltovarmuutta, energiaomavaraisuutta, ruokahuoltoa, talouden perustaa, julkista taloutta, puolustuskykyä, kyberturvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinsietokykyä.

Loimaan seudun vahvuus voi hänen mukaansa olla se, että vaikka nyt näyttää maataloudessa synkältä, suomalaiset haluavat jatkossa entistä tiukemmin pitää kiinni siitä, että meillä on omaa ruoantuotantoa.

– Olemme alue, joka kiinnostaa, Ville Valkonen summaa maakunnan tilanteen.

Suomen kärkialojen joukossa on varsinaissuomalainen meriteollisuus, lääketeollisuus, sähköauto- ja akkuteollisuus, maatalous tietyiltä osin ja esimerkiksi Suomen huippukooditoimistoista useat ovat viimeisten vuosien aikana avanneet toimistot Turkuun.

– Turun yliopisto oli tänä vuonna kaikkein halutuin korkeakoulu koko Suomessa.

Lisäksi kun itä on kiinni, Suomen katse kääntyy nyt pakosta länteen, hän arvioi. Maakunnan asema Suomen logistisen ketjun alkupisteenä tai päätepisteenä, katsantosuunnasta riippuen, voi vahvistua.

– Suomi on tietyssä mielessä vapaan maailman viimeinen etuvartio ja Varsinais-Suomi on portti länteen, portti Eurooppaan. Täältä on lyhin laivamatka, lyhin lentomatka. Koko länsirannikko on huoltovarmuuden näkökulmasta ihan keskeinen.

Koko Suomen tilanne on hänestä haastavampi: talouden kilpailukyky on jäänyt kilpailijamaista ja julkinen talous on voimakkaasti velkaantunut.

– Vuoden 2000 jälkeen kuntasektori ei ole ollut ylijäämäinen, eikä vuoden 2008 jälkeen valtio. Lisäksi meillä on ikääntymisen tuoma hoivahaaste käsissämme.

– Taloudellinen suorituskykymme ei tällä hetkellä riitä tällaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

Isojen rakenneuudistusten tarpeesta huolimatta hän näkee Suomen tilanteessa valoisiakin puolia.

– Suomen yhteiskunnan perusta on tosi vahva. Meillä on erinomaiset instituutiot ja vakaa, luotettava yhteiskunta, jossa ihmiset luottavat toisiinsa ja viranomaisiin. Olemme maailman turvallisimpien maiden joukossa. Meillä on edelleen erinomainen koulutusjärjestelmä, osaava väestö ja paljon maailman huippuosaamista sekä yrityksiä, jotka pärjäävät loistavasti.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän