Pasi Oksanen rakentaa työkseen hyvinvointialueen palveluita

0
Loimaalainen Pasi Oksanen on Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) asiakkuusjohtaja, joka miettii työkseen palveluita asiakkaiden näkökulmasta.

Loimaa/Turku

Loimaalainen Pasi Oksanen odottaa tavallista suuremmalla mielenkiinnolla vuoden vaihtumista. Kun kello lyö uutta vuotta, siirrytään sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa hyvinvointialueiden aikaan.

Pasi Oksanen on Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) asiakkuusjohtaja ja nyt viittä vaille ennen h-hetkeä uudistus on miehen mielessä niin, että mieleen ei tule edes oikein mitään omaan vapaa-aikaan liittyvää.

Koripallokatsomossa häntä näkee, ja koti on täynnä kirjoja.

– Tällä hetkellä ei irtoa, hän kuitenkin parahtaa nauraen, kun häntä pyytää miettimään, mihin kirjaan hän tarttuisi ensimmäisenä, jos ehtisi kalenterin täyttävältä uudistuksen valmistelulta.

– Teatteriin pääsyä odotan. Käyn vaimon kanssa usein eri teattereissa katsomassa esityksiä, hän keksii sitten.

Mutta ensin näyttämölle astuu Varha.

Hallintotieteiden maisteri Pasi Oksanen on työskennellyt esimerkiksi Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen ohjelmakoordinaattorina ja seutuasiamiehenä. Kuntaliiton palkkalistoilla hän oli valtakunnallisessa Harava-hankkeessa, jossa luotiin uusia palvelumalleja ehkäisemään lasten, nuorten ja lapsiperheiden pahoinvointia.

Kymmenen vuotta sitten hän siirtyi tekemään Turun kaupungille alueellista, Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa.

– Käytännössä olen tehnyt sote-uudistusta jo vuosia, hän sanoo ja kuvaa hallintoammattilaisen rooliksi valmistella asioita ja katsoa, että asiat menevät eteenpäin.

Uudistukseen liittyvä yksityiskohtien määrä on valtava jo yksistään Varsinais-Suomen hyvinvointialueella.

Varhalla on yli kahden miljardin budjetti, lähes 24 000 henkilöä töissä ja se on rakennettu korvaamaan 27 kunnan ja useiden kuntayhtymien aiemmin tuottamat palvelut. Yhteistyötä se tekee alueen kuntien kanssa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja myös Satakunnan ja Pohjanmaan hyvinvointialueiden kanssa.

Yksi uusi organisaatio on tarkoittanut esimerkiksi toimintatapojen ja palveluiden yhtenäistämistä, jotta kaikki toimisivat samalla tavalla koko alueella ja palvelut toimisivat myös yhteen.

Valtaosa yksityiskohdista ei näy alueen asukkaille, eikä pitäisikään näkyä, Pasi Oksanen sanoo.

Jos ne eivät näy, niin silloin ”kone” oikeasti toimii.

Kaikessa tekemisessä pitää Pasi Oksasen mukaan hyvinvointialueella muistaa, että ihmisten tulisi saada palveluja yhdenvertaisesti.

– Palveluista pitäisi tulla sekä terveyshyötyjä että pärjäämishyötyjä, hän käyttää sanoja, jotka hänen mielestään kuvaavat vielä paremmin hyvinvointialueen tavoitetta.

– Ketä palvelu oikeasti auttaa, auttaako se oikeasti asiakasta, hän listaa kysymyksiä, jota koko ajan pitää kysyä palveluja rakennettaessa.

Esimerkiksi digitaalisissa palveluissa ei investoida johonkin uusinta uutta olevaan ”hienoon härpäkkeeseen” vain härpäkkeen itsensä takia tai sen vuoksi, että saataisiin lisää digitaalisia asiointimahdollisuuksia.

– Siinäkin mietitään, että kuka sitä käyttää ja miten ne ihmiset, joilla on avuntarve, sitä käyttävät.

Tai pystyvät edes käyttämään.

– Digitaalinen asiointi on väline, ei päämäärä.

Palveluiden sujuvuus sensijaan on päämäärä. Sujuvuus tarkoittaa samalla saavutettavuutta – että ihminen löytää oikeaan paikkaan ja palveluun sekä oikean tuen piiriin apua ja tukea tarvitessaan.

Jo asiakkaana olevallakin tulee olla selkeä asiointikanava – ihmisen pitää tietää, miten hänen asiansa menevät eteenpäin ja kehen ottaa yhteyttä kysymyksissä.

– Asiakkuuden tulee olla jonkun hallussa, jonkun meillä pitää ”omistaa” asiakas, ottaa hänet huolekseen.

– Palveluiden saaminen hyvinvointialueelta ei saa olla elämän vaikein rasti.

Palveluiden saatavuutta on hänen mukaansa pakko pystyä parantamaan, siihen ajavat jo hyvinvointialueita velvoittavat tiukat määräajat.

– Palveluiden kokonaisuus pitäisi pystyä rakentamaan niin, että päivystys ei ruuhkaudu.

Sen vuoksi asiakkaita rohkaistaan jatkossa käyttämään hoidettavaan asiaan ja itselle parhaiten soveltuvaa kanavaa asiointiinsa – kaikki asiat eivät tarvitse käyntiä vaikkapa terveyskeskuksessa tai edes puhelua, vaan omaa asiointia voi laittaa vireille jo netissä.

Esimerkistä käy muun muassa Omalo-oirearviopalvelu, jonka avulla kuka tahansa voi arvioida omaa hoidon tarvettaan ja tulla ohjatuksi oikean palvelun piiriin.

– Nykyään netti on monen mielestä jo kätevämpi tapa hoitaa asioita.