Loimaa
– Loimaalaisia hankkeita on ollut 28. Monen kunnan alueella toteutettuja hankkeita, joissa Loimaa on ollut mukana oli 15, Jokivarsikumppanien toiminnanjohtaja Taina Sainio laskee.
Näiden lisäksi ohjelmakaudella on toteutettu 12 muuta hanketta, joissa Loimaalta on oltu mukana.
Toiminnanjohtaja summaa, että loimaalaisissa hankkeissa korostuu kylien aktiivisuus.
– Niistä tuntuu löytyvän innokkuutta, hän kiittelee ja pohtii, että ilman koronaa ja tietenkin sotaa ja energiakriisiä olisi hankkeita saattanut olla vieläkin enemmän.
Hankkeista nousee Loimaalla esiin myös selkeät teemat. Rahaa on haettu erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä liikuntapaikkoihin liittyviin hankkeisiin.
Esimerkiksi Loimaan Jankko Lentopallon Trombilandia-tapahtumiin saatiin uusia liikuntavälineitä hankerahoilla, ja sitä saatiin myös jäähallin ja padelhallin viereen rakennettuihin kuntoportaisiin. Kojonkulmalle ja Haaralle rakennettiin hankerahoilla leikkikenttä.
Metsämaalla kunnostettiin kylämaisemaa ja Kauhanojalle rakennettiin peliareena. Virttaalla parannettiin jääkiekkokaukalon aluetta eli Monttua.
– Kun tarjolla on toimintaa lapsille, saadaan lapsiperheet pidettyä asumassa paikkakunnalla.
Lisäksi loimaalaisissa hankkeissa korostuu kulttuuri ja sen täkäläinen moninaisuus: Tiibetin taiteen keskusta on kehitetty leader-rahoilla ja hankerahan avulla esimerkiksi siirrettiin riihirakennus Mellilästä Suomen maatalousmuseo Sarkaan.
– Kertunmäen kesäteatterin katsomo sai katon ja Haaran-Onkijoen kyläyhdistyksen Puutarhurin valssi -näytelmä tehtiin hankkeiden tuella.
Uuden kauden Leader-tuet haettavissa keväällä
Valmistelu ja neuvonta jatkuvat katkeamatta
Loimaan seutu
Vuonna 2014 alkanut Leader-kausi päättyy vuodenvaihteessa. Vuoteen 2027 saakka ulottuvan uuden kauden tuet ovat haettavissa vasta loppukeväällä, mutta hankkeiden valmistelu ja neuvonta jatkuvat katkeamatta.
Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanien alue kattaa Auranmaan, Loimaan ja Someron alueen. Tarvasjoki siirtyi vuodenvaihteessa osaksi Varsin Hyvää -toimintaryhmää. Kauden aikana Jokivarsikumppanit on tukenut erilaisia hankkeita vähän yli viidellä miljoonalla eurolla.
– Strategialla on ollut kolme tukijalkaa: yhteisöllisyyden kehittäminen, luonto- ja kulttuuriarvojen kehittäminen ja elinkeinotoiminnan tukeminen. Eniten on korostunut yhteisöllisyyden kehittäminen, kertoo Jokivarsikumppanien toiminnanjohtaja Taina Sainio .
Jokivarsikumppanit on hakenut tulevalle kaudelle jaettavaksi 5,55 miljoonaa tukirahaa eli hieman enemmän kuin mitä päättyneellä kaudella jaettiin. Paljonko saadaan, selviää nyt tammikuussa.
Toisin kuin usein ajatellaan, Leader-raha ei ole pelkkää EU-rahaa. EU:n osuus on 42 prosenttia, valtion 38 ja kuntien 20 prosenttia rahoituksesta.
Linja pysyy tulevallakin kaudella pääpiirteissään samana, vaikka viilauksia strategiaan onkin tehty ja tulossa on myös uusia tukimuotoja kuten pieniä tukia yritysten kehittämiseen ja maatalouden kokeilutuki, joka on kokonaan uusi tukimuoto.
Suurin osa Jokivarsikumppaneiden saamista hakemuksista on johtanut tuen saamiseen.
– Hankkeista vain muutama prosentti hylätään, mutta tukisumma on yleensä pyydettyä pienempi ja hankkeita kehitetään paljon yhdessä. Kovin valmiin hakemuksen kanssa ei kannata edes tulla. On järkevämpää, että tuen hakija on meihin yhteydessä jo varhaisessa vaiheessa, Sainio sanoo.
Päättyvän kauden aikana tukikohteet ovat summiltaan ja muutenkin vaihdelleet paljon.
– Tulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä, millaiseksi kolmannen sektorin ja kuntien työnjako muodostuu. Kyrön maauimala on hyvä esimerkki siitä, miten kolmas sektori hoitaa aiemmin kunnalle kuulunutta asiaa, Sainio sanoo.
Kyrön maauimalaa Leader on tukenut aurinkopaneelien hankkimisessa ja vedenkäsittelyjärjestelmän parantamisessa.