Kaupunki pyrkii eroon kaupungintalon suojelumääräyksestä – merkinnän poistaminen mahdollistaisi myös rakennuksen purkamisen

0
Kaupungintalo ei ole käyttökunnossa ja henkilöstö on siirtynyt Kauppatorin vierestä muihin tiloihin, esimerkiksi Ylistaronkadulle.

LOIMAALLA Kauppatorin kupeessa sijaitsevan Loimaan vanhan kaupungintalon suojelumääräyksen poistamista esitetään parhaillaan nähtävillä olevassa kaavaluonnoksessa.
– Rakennuksen merkittävämpi muuttaminen tai purkaminen ovat mahdollisia, jos suojelumerkintä poistetaan, kaupungin kaavoittaja Arttu Salonen perustelee ja muistuttaa, ettei merkinnän poistaminen vielä itsessään ratkaisisi rakennuksen kohtaloa, vaan antaisi mahdollisuuksia tontin kehittämiseen.
Kaupungintalon suojelumerkinnän poistamista ei voi pitää läpihuutojuttuna, sillä kohteen jatkokehittämisestä on eriäviä näkökulmia. Korttelin asemakaavan muutosta koskevassa viranomaisneuvottelussa Varsinais-Suomen alueellisen vastuumuseon edustaja piti vanhan kaupungintalon muuttamista mahdollisena, mutta rakennuksen suojelumerkintää ei tulisi kokonaan poistaa.
Alueellisen vastuumuseon mielipide ilmenee viranomaisneuvottelun muistiosta. Museosta katsotaan, että kaupungintalon rakennuksella on muun muassa paikallishistoriallisia ja toiminnallisia arvoja ja esimerkiksi rakennuksen korjausta olisi vielä hyvä selvittää korjausasiantuntijalla. Museon taholta kiinnitettiin huomiota myös kaupungintalon tontin kerrosluvun nostamiseen ja sen soveltumista muuhun miljööseen esimerkiksi Satakunnantien ja musiikkiopiston yksikerroksisen rakennuksen suuntaan.
Viranomaisneuvotteluun osallistui myös Varsinais-Suomen Ely-keskuksen edustaja, joka yhtyi alueellisen vastuumuseon näkemyksiin. Elystä muistutettiin esimerkiksi kaupungintalon rakennushistoriallisista arvoista.
Loimaan kaupungin puolelta neuvottelussa tuotiin esille muun muassa se, että vanhan kaupungintalon käyttöönotto edellyttäisi merkittävän purkamisen ja uudelleen rakentamisen. Rakennuksen korjausaste olisi yli 80 prosenttia, jolloin alkuperäisestä rakennuksesta ei olisi sen jälkeen enää kovin paljoa jäljellä. Kaupungin taholla kaupungintalon korjaamista pidetään taloudellisesti kannattamattomana.

Viranomaisneuvottelussa esitetyt kannanotot eivät ole vielä lopullisia, ja seuraavaksi esimerkiksi alueellisen vastuumuseon ja Ely-keskuksen on mahdollisuus ottaa aiheeseen kantaa parhaillaan nähtävillä olevan kaavaluonnoksen lausuntokierroksella. Korttelin kaavaluonnos on nähtävillä helmikuun alkupäiviin saakka.
Kaavoittaja Arttu Salonen kertoo, että kaavan hyväksyminen siihen sisältyvine ratkaisuineen, kuten suojelumääräyksen poistaminen, kuuluvat kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
Jos valtuusto päättää pitää loppuun saakka kiinni siitä, että kaupungintalon suojelumerkintä poistetaan, kaavasta voi valittaa hallinto-oikeuteen.
Salonen muistuttaa kaupunginhallituksen päättävän kaavaluonnoksesta saatavien mielipiteiden ja lausuntojen jälkeen siitä, miten mahdolliseen palautteeseen reagoidaan kaavan etenemisen osalta.

 

Kaavamuutos mahdollistaisi asuinrakentamisen tontille

LOIMAAN kaupunki pyrkii kaavamuutoksella edistämään torin ympäristön vetovoimaa, sillä nykyinen asemakaava ei esimerkiksi salli asuinrakentamista kaupungintalon tontille. Kaavamuutoksella tehtäisiin mahdolliseksi kerrostalon ja myös palveluasumisen rakentaminen tontille. Siihen, toteutettaisiinko tämä rakennuksen uusiokäytöllä eli nykyistä kaupungintaloa hyödyntämällä vai uudisrakentamisella, ei kaavassa oteta kantaa.
Lisäksi kaavamuutoksen myötä kaupungintalon tontin rakennusoikeutta ja kerroslukua nostettaisiin. Kerroslukua nostettaisiin nykyisestä kolmesta 6,5:een, eli samalle tasolle viereisen kerrostalon kanssa.
Korttelissa sijaitseva musiikkiopiston rakennus jäisi ennalleen ja olisi jatkossakin suojeltu rakennus.

Kaupungintalon kohtaloa puitiin viime valtuustokaudella, kun kaupunki päätti luopua rakennuksen korjaamisesta ja siirtää hallintoa kaupungin ostamaan niin sanottuun Krottikouluun eli nykyiseen Ylistaronkatu 36 -toimipisteeseen.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teija Ek-Marjamäki (kesk.) kertoo, että vanha kaupunginhallitus halusi selvittää sitä, voiko kaupungintalon suojelumerkinnälle tehdä jotakin.
Hän muistuttaa, etteivät nykyinen kaupunginvaltuusto ja -hallitus ole vielä käsitelleet ja ottaneet kaupungintalon kohtaloon kantaa. Hän sanoo tilanteen muuttuneen siinä suhteessa viime valtuustokaudesta, että nykytiedon valossa suojelumerkintä voidaan poistaa rakennukselta, mikä antaa uusia mahdollisuuksia pohtia kiinteistön ja tontin jatkokäyttöä.
Ek-Marjamäki ei jaksa uskoa esimerkiksi siihen, että kovinkaan moni luottamushenkilöpuolella haluaisi edelleenkään lähteä miettimään uudelleen esimerkiksi vanhan kaupungintalon remontoimista hallintokäyttöön. Hän suhtautuu varauksellisesti myös siihen ajatukseen, jos nykyisen kaupungintalon tilalle rakennettaisiin uusi kaupungintalo.
Hän korostaa, ettei näistä kysymyksistä ole vielä keskusteltu nykyisen valtuuston kanssa.

 

Fakta

Loimaan kaupungintalo

Asemakaavassa suojeltu rakennus, jota ei saa purkaa.
Rakennuksen ensimmäinen ja toinen kerros on rakennettu vuosina 1934–1935. Kolmas kerros rakennettiin vuosina 1957–1958.
Rakennusta on alun perin käytetty kauppahallina ja paloasemana. Alkuperäinen puhdaspiirteinen valkoinen rakennus oli ensimmäinen funktionalistista suuntausta edustanut talo Loimaan keskustassa.
Lyhyen kauppahallivaiheen jälkeen rakennuksessa toimi vuosikymmenten mittaan lukuisia myymälöitä, kuten Alko.
Merkittävä muutos tapahtui 1950-luvulla rakennuksen muuttuessa kauppalantaloksi.

Lähde: Loimaan kaupungintalon rakennushistoriallinen selvitys, arkkitehti Olli-Pekka Hannu.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän