Uuden vuoden alkuun meillä ihmisillä liittyy usein lupausten antaminen. Useimmin ne taitavat liittyä omaan käyttäytymiseen. Samaan aikaan alkaa niin aikakausilehdissä, kun sosiaalisessa mediassa löytyä artikkeleita kahdella teemalla, miksi lupaukset yleisemmin epäonnistuvat ja toisaalta miten niissä voi ehkä onnistua.
Eduskuntavaalien läheisyys näkyy jo eri tiedotusvälineissä. Aiemmista lupauksista, niiden toteutumisesta tai toteutumatta jäämisestä perätään poliitikoilta.
Myönteinen kehitys on tapahtunut faktantarkistuksen yleistymisen myötä. Mitä tämä sitten oikein tarkoittaa? Faktantarkistus on journalistinen lähestymistapa, jossa esimerkiksi puolueen, puoluejohtajan tai yksittäisen kansanedustajan esittämä väite tarkistetaan. Lausuntoa ja siinä esitettyä verrataan todistettavissa oleviin tosiasioihin. Valitettavan usein poliitikoilla on taipumus livetä tosiasioissa ja niiden käytössä.
Vaalien lähellä faktantarkistuksen lähestymistapaa olen nähnyt sovellettavan sekä hallitusohjelman toteutumiseen, kun opposition esittämiin näkemyksiin. Tarkistuksen tulokset olen nähnyt esitettävän taulukkona, jossa on vielä ensin sanallinen arvio alussa. Onko onnistunut, onnistunut osittain vai ei onnistunut. Lyhyt avaus vielä täydentää lukijan saamaa tietoa. Näin on hyvä.
Taitaa vain olla niin, että aktiivisten yhteiskunnallisten asioiden seuraajien joukossa näitä seurataan, yleisemmin ei. Monien eri vuosikymmeninä tehtyjen tutkimusten mukaan ihmiset on poimivat tietovirrasta omaa näkemystä tukevat seikat ja sivuuttavat muut. Tutkijat ovat käyttäneet ilmaisua, että oman tai hyvän tarinan voima ylittää aina faktat, pitäydytään tarinassa.
Faktantarkistuksen lähestymistapaa noudattavia tapoja on toki muita. Avoin yhteiskunta r.y:n ylläpitämä Faktabaari.fi sivusto ja sen sisältö on esimerkki. Yhdistys haluaa tukea faktapohjaista julkista faktapohjaista keskustelua ja osallistuvaa demokratiaa. Keinona yhdistys näkee olevan informaatiolukutaidon oppimisen kansalaistaitona.
Olen kokenut eläkkeellä olevan toimittaja Markku Lehtolan facebookissa pitävän sivun mainiona. Hänen näkökulmansa on useimmin tiedotusvälineinen toimittajien esittämien faktojen tarkistaminen, mutta kyllä muutkin tässä osansa saavat.
Suomalaisessa yhteiskunnassa monipuoluejärjestelmässä yksittäisen puolueen lupausten suhteen on selvää ettei yhden lupaus voi toteutua ellei sitä ole mainittu hallitusohjelmassa. Kompromissien teko on Suomessa ollut välttämätöntä. Seuraus on ollut monen äänestäjän kokema ympäripyöreys ja valjuus.
Matti Tunkkari
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Loimaan kaupungin kehittämisjohtaja