Loimaalaisten lasten uimataito lähes entisellään

0
Puistometsän päiväkodin eskariryhmän rohkeus ja taidot kasvoivat huomattavasti viikon uintikoulutuksen aikana. Kuva: Kalle Rajala

LOIMAA/VESIHOVI Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) joulukuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan lasten uimataito on laskenut rajusti kuuden vuoden takaisiin tuloksiin verrattuna.
Pohjoismaisen uimataitotestin suorittaakseen pitää uintisyvyiseen veteen pudonneen uimarin pystyä uimaan pysähtymättä 200 metriä, josta 50 metriä selällään. Tuoreimmassa tutkimuksessa kuudesluokkalaisista 55 prosenttia ilmoitti suoriutuvansa testistä, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 76 prosenttia.
Koronapandemia vaikutti merkittävästi uintitaitoon, sillä tutkimuksen mukaan yli puolessa kouluista ei järjestetty uintitunteja koronarajoitusten vuoksi lainkaan.
Loimaalla vastaavanlaista notkahdusta ei ole nähtävissä. Vesihovin koululaisuinnit ovat pyörineet ilman katkoksia, vaikka halli muuten olisi ollut yleisöltä suljettuna.
– Tietysti tapauskohtaista, mutta eivät kaikki kuutosluokkalaiset pääse tai jaksa tuota matkaa. Jos on huono uimataito, niin uiminen on hyvin raskasta. Joidenkin kohdalla olisi tietysti hyvä, jos uimista olisi koulussa enemmän, Vesihovin lähiesimies Petri Kajander kertoo.
– Jos joillain paikkakunnilla on jäänyt alkeita opettelevilta koululaisilta parikin vuotta väliin, niin se tekee paljon haittaa pitkässä juoksussa.
Hirvikosken yhtenäiskoulun (HYK) liikunnanopettaja Lauri Rantanen näkee loimaalaisten lasten uimataidon olevan hyvissä kantimissa. Hän kertoo, että 95 prosenttia HYK:n oppilaista osallistuu uintitunneille ja taitavia uimareita on runsaasti. Hyvissä uimareissa korostuu myös asuminen Vesihovin läheisyydessä, jolloin uimaan lähteminen on helppoa.
– Koulu-uinneissa pystytään antamaan vain eväät uimataitoon. Jos lisäksi käy vapaa-ajalla, niin siellä taito vasta kehittyy, Rantanen linjaa ja lisää uimaseuran kädenjäljen näkyvän erityisen taitavien uimareiden kohdalla.
Loimaalla esikoululaiset käyvät viiden kerran uimakoulun. Alakoululaiset uivat kuusi ja yläkoululaiset neljä kertaa lukuvuodessa. Esi- ja alakoulujen uinninopetuksen hoitavat Vesihovin uintikouluttajat ja yläkoululaisia ohjaavat koulujen liikunnanopettajat.
Uintiviikot Loimaan alueen kouluille määritellään kiertävän kalenterin mukaisesti, jolloin kouluissa tiedetään heille varatut viikot jopa kaksi lukuvuotta etukäteen.
Vesihovissa käy myös monia lähialueiden kouluja, aina Aurasta ja Akaalta asti.
– Välillä se on aikamoista palapeliä katsella, että mihin väleihin saa kaikki sopimaan. Kyllä tänne vielä koululaisia mahtuu, mutta kauempaa tulevien kanssa on ongelmana, jos on vain iltapäiväaikoja ja tulee jo kiire kotiin, Kajander selventää.
Kalenterin täyttäminen helpottuu Kajanderin mukaan lähiaikoina, kun Vesihovin syksyinen henkilöstövaje saadaan kuntoon.
– Uinninvalvonnan lisäresurssien avulla maanantai-, keskiviikko- ja perjantaipäivät voi täyttää hyvinkin tiiviisti, kun iltaisin ei ole vesijumppia ja tarvitaan vain valvoja. Kalenterin voi ampua ihan täyteen ja saadaan vähän pelivaraa.
Uimaharrastajien määrä on Loimaan Uimaseuran hallituksen puheenjohtajan Hanna-Mari Piirosen mukaan hyvällä tasolla ja uusia innokkaita uimareita tulee mukaan tasaisella tahdilla. Vanhemmat ikäluokat ovat kuitenkin jääneet harrastuksen parista pois.
Myös Vesihovin kävijöistä vain alle kaksi prosenttia on opiskelijoita. Pientä määrää selittää muiden harrastusten ja yleisen harrastamattomuuden lisäksi nuorten epävarmuus omasta kehostaan ja epämukavuus riisuutua ja peseytyä muiden edessä.
– Sellaistakin keskustelua on käyty, että osa nuorista kokee tilanteen hankalaksi. Onneksi Vesihovissa pystyy vaihtamaan vaatteet ja käymään suihkussa verhojen takana, Lauri Rantanen kiittää.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän