Oho – sienikausi alkoi jo!

0
Talvijuurekkaan lakki on kellertävä, ruskean keltainen, keskeltä tummin, limainen. Heltat ovat kellertävät ja harvat. Ohut jalka on mustanruskea, samettipintainen, toisinaan hyvin vaalea.

LUONTO Maailmankirjat ovat sekaisin monessa suhteessa, mutta sienikausi yllättää positiivisesti tähänkin aikaan (1. tammikuuta) metsässä samoilijan.

Nyt pitääkin todeta, että olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa, saattaa löytää jopa talvijuurekkaita (Flammulina elastica). Näin kävi. Samaiselta paikalta seuraavana päivänä kuvittelin noutavani hyvät herkut talteen. Toisin kävi. Joku (peura) muukin oli huomannut herkut ja popsinut parempiin suihin koko komean ryppään.

Talvijuurekas kasvaa tuppaina lehtipuiden rungoilla tai lahokannoilla. Se ilmestyy ensimmäisten pakkasten jälkeen ja voi jatkaa kasvuaan keskellä talvea pitkien suojajaksojen aikana. Kestää hyvin pakkasta ja jatkaa kasvuaan hetken aikaa varhaiskeväällä lumien sulamisen jälkeen.

Talvijuurekas on erinomainen ruokasieni, josta käytetään vain lakit. Ei tarvitse esikäsitellä, eli suoraan pannulle. Talvijuurekkaalla on pitkä käyttöhistoria. Sitä on viljelty yli tuhat vuotta Kaukoidässä, nykyisin kauppanimellä enokitake, jota tuodaan säilöttynä Suomeenkin. Talvijuurekasta tunnetaan useita lajeja, hyvin paljon toisiaan muistuttavia. Suomessakin kasvavia lajeja on tunnistettu ainakin viisi.

Näitten tunnistamisella ei ole merkitystä, koska talvijuurekaslajit ovat kaikki hyviä ruokasieniä. Maku miellyttävä, mieto, suutuntuma hennon lihaisa. Kaikesta huolimatta, ehkä ei isolla kopalla kannata lähteä sienijahtiin. Kannattaa kuitenkin seurailla luontoa tarkemmin ja varautua iloisiin yllätyksiin. Hyvää sienivuotta ja niitä iloisia yllätyksiä.

Karoliina Kirvelä