Peura rysähti etupenkille kolarissa riista-aita-alueella

0
Loimaalaismies sai autonsa etupenkille peuran kolarissa. Onnettomuus sattui riista-aidatulla alueella lähellä Loimaan keskustaa.

– Oma ensimmäinen havaintoni oli, että peura lentää hyvin epäluonnollisesti ilmassa kohti minua. Ehdin järkytykseltäni ehkä juuri siirtää jalan jarrulle, kunnes peura tömähti tuulilasista läpi sisään autooni ja päätyi apukuljettajan paikalle, loimaalaismies kertoo hänelle tapahtuneesta onnettomuudesta.

Onnettomuus on sikäli erikoinen, että se tapahtui riista-aidatulla alueella Aura-Pirkkatiellä, eli Ysitiellä, lähellä kaupungin keskustasta Tampereelle lähdettäessä sijaitsevia levähdyspaikkoja.

Aidatun tiealueen väliin oli miehen mukaan päässyt ainakin kaksi peuraa ja ne olivat tulleet arviolta 150–200 metrin matkan Turun suunnasta lähes levähdysalueille saakka. Hänen autonsa päälle peura oli lentänyt, kun vastaantuleva auto oli ensin törmännyt siihen tiellä ja eläin oli törmäyksen voimasta kimmonnut toiselle kaistalle.

– En halua edes ajatella tilannetta, että olisimme olleet liikkeellä niinsanotulla normaalikokoonpanolla, jossa puoliso olisi ollut apukuljettajan paikalla ja lapset takapenkillä turvaistuimissa. Ihme kyllä selvisin etusormen murtumalla, oikean puolen ruhjeilla kasvoissa ja hieman kipeytyneellä oikealla olkapäällä kera näyttävän mustelman.

Mies toivoo, että tapaus toimii esimerkkinä siitä, kuinka vaarallisen onnettomuuden peurat tieliikenteessä voivat aiheuttaa ja sanoo itselläänkin olleen hieman vääristynyt kuva peurakolareista.

– Luulin, että niissä syntyy lähinnä peltivaurioita ja että hirvikolari on vasta oikeasti hengenvaarallinen. Toivottavasti joihinkin toimenpiteisiin ryhdytään, ettei vastaavaa enää uudelleen tapahtuisi, sillä toista kertaa ei välttämättä ole enää näin hyvät tuurit matkassa.

Mies pohtii, että oma toiminta tilanteessa tuntuu jälkikäteen mietittynä ihmeelliseltä, mutta arvelee, että ihminen vaan hädän tullen pystyy toimimaan jotenkin rationaalisesti.

– Sain pysäytettyä hallitusti autoni tienlaitaan ja kytkin hidastuksen aikana jo hätävilkutkin päälle.

Pysähdyttyään hän muistaa miettineensä onko peura kuollut, ja sen jälkeen hieman siirtäneensä sen päätä, että sai kytkettyä vaihdekepin parkkiasentoon.

– Mielestäni peuran pää osui osittain oikean olkapään alueelle ja ratissa hieman ylempänä olleeseen oikeaan käteeni. Tuulilasi painautui sisään ja sirpaleet vahingoittivat jonkin verran kasvojani. En ole varma laukesiko yksikään turvatyyny tilanteessa, mutta auto tunnisti tilanteen ja meni SOS-tilaan.

Hän kiittelee, että vakuutusyhtiö toimi asiassa yllättävän ripeästi.

Onnettomuuden jälkeen häntä on alkanut mietityttämään, miten peurat olivat päätyneet riista-aitojen väliin ja mitä pystyisi tekemään, että vastaavaa ei enää tapahtuisi.

– Lähtökohtaisesti ajateltuna tilannehan on todella vaarallinen jos eläin kokee olevansa paikassa, mistä ei pääse pois.

Hän itse toivoo, että peurankaatolupia lisättäisiin merkittävästi ja ne käytettäisiin täysimääräisesti, jotta kantaa saataisiin vähennettyä.

– Ihmiselle muuten vaaraton peura muuttuu vaaralliseksi eläimeksi, kun se liikkuu tieliikenteen joukossa.

Riista-aitoja hän pitää myös ratkaisuna, mutta ihmettelee, miksi aidataan pitkiä peltoaukeita, joissa on hyvä näkyvyys.

– Onko Loimaan peltoaukeilla tapahtunut merkittävä määrä peurakolareita? Tämä oma kokemus ja muut havainnot keskittyvät metsäisille osuuksille.

Samanlainen alue on hänen mukaansa myös Ysitiellä Metsämaan Koskenrannasta Tampereelle päin oleva metsäinen alue.

– Johon niitä aitoja vieläkin odotellaan.

– Olen jo aiemminkin miettinyt, kuinka todennäköistä on, että peurat päätyisivät riista-aitojen väliin eivätkä osaisi palata samaa reittiä takaisin. Onko yleisesti tiedossa kuinka usein tätä on käynyt, riista-aidathan ovat Loimaalla olleet verrattain vähän aikaa, hän pohtii.

– Peura seuraa kyllä riista-aitaa kunnes löytää kohdan missä se loppuu. Tätä todistin myös tapahtuman jälkeen, kun toinen peura lähti poistumaan juuri tällä tavalla ja vielä oikeaan suuntaan.

Mies arvelee, että ainoa tähän vaikuttava asia on tapa, miten riista-aita päätetään: millainen aidan pään muoto on ja mihin päin aita peuroja ohjaa.

– Olen nähnyt toteutuksia missä aidan päässä on pitkä ja leveä L-muoto. Kyseisessä kohdassa L-muoto on tehty aika minimaalisesti, ilmeisesti kunnioittaen pellonrajaa. L-muodon lisäksi olen nähnyt, että aidan päästä vähän matkan päähän on tehty poikittainen lisäaita varsinaisen riista-aidan ja tien väliin. Poikittaisen aidan uloin tolppa on lähes samassa linjassa kuin aurausviitat.

Tämä saattaisi hänen mukaansa edesauttaa peuraa viimeistään tässä kohtaa kääntymään ympäri.

– Näen epätodennäköiseksi sen, että peura vilkkaalla valtatiellä lähtisi kulkemaan tietä pitkin vaan käyttäisi mieluummin tienpientaretta.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän