Yhdenvertaisuus ja henkilöstö avainasemassa hyvinvointialueella

0
Mielipiteet Loimaan Lehteen toimitus@loimaanlehti.fi

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa nyt vuoden alussa. Sosiaalihuollon, terveydenhoidon ja pelastustoimen uudistus (sote) on yksi Suomen historian suurimmista hallinnon uudistuksista. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on kyse kahden miljardin talousarviosta: henkilöstöä on 24 000. Se on toiseksi suurin määrä kaikista hyvinvointialueista.

Palvelut jatkuvat entisillään nyt tutuissa paikoissa. Tänä vuonna on erityisen tärkeää turvata hyvä palvelujen siirtymä kunnilta ja monilta kuntayhtymiltä aluehallinnolle. Yhtä tärkeää on turvata osaavaa henkilöstöä ja luoda hyvä yhdenvertainen palvelustrategia Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle.

Hoidon ja hoivan haasteet Suomessa ovat olleet jo pitkään ja näkyvät päivittäin. Parempaan pitää ja voidaan päästä. Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa on vapaaehtoisesti toteutetusta sosiaalitoimen ja terveydenhoidon yhteistyöstä jo myönteisiä kokemuksia yleensä ja taloudellisestikin.

Sosiaalihuollon, terveydenhoidon ja pelastustoimen uudistusta ovat kaikki suuret puolueet olleet eri hallituksissa valmistelemassa pitkään. Nykyiset hoidon ja hoivan ongelmat ovat ongelmia nykyjärjestelmässä. Sote-uudistus vasta alkaa. Nyt väen vanhetessa hoidon ja hoivan tarve ja lähipalvelujen tarve kasvaa ja huoltosuhde heikkenee. Näihin haasteisiin täytyy vastata.

Varsinais-Suomessa ollaan jouduttu tekemään nopeita päätöksiä. Vapaaehtoista sote-valmistelua ei jatkettu hallituskausien taitteessa vuonna 2019. Varsinais-Suomessa hidastettiin valmistelua maakunnan suurimman puolueen toimesta. Se on valitettavaa.

Ison uudistuksen toteutus kokonaan vie aikansa. Ensimmäisiä kertoja voimme oikeastaan kunnolla arvioida uudistuksen aloittamista muutaman vuoden päästä ja katsoa, missä onnistuimme ja missä emme. Tarvitaan pitkän aikavälin tarkastelua tulevaan ja menneeseen.

Henkilöstö on avainasemassa uudistuksen toteutuessa. Osaajista on pula. Siksi hyvä henkilöstöpolitiikka ja koulutus ovat tärkeitä ja myös tekijät ulkomailta ovat tervetulleita. Alueiden on oltava myös kilpailukykyisiä henkilöstön saamisessa. Loimaalla tarvitaan henkilöstöä tulevaan ympärivuorokautiseen palveluasumisen yksikköön sekä kolmanteen vuodeosastoon sairaalassamme, joka olisi todella tarpeen avata. Henkilöstön saamisessa tarvitaan muun muassa vetovoimaisia asuntoja Loimaalla.

Hyvinvointialueelle on hyväksytty hyvä yleinen strategia keskeisenä tavoitteena yhdenvertaiset palvelut. Juuri nyt ja tänä vuonna suunnittelutehtävämme on palvelustrategian valmistelu. Tulevassa palvelustrategiassa hyvinvointialueemme päättää sosiaali- ja terveyspalvelujen pitkän aikavälin tavoitteet. Suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi vaaditaan mahdollisimman vahvaa tietopohjaa.

Lähtökohta on hyvinvoinnin ja terveyden nykytilanne ja haasteet alueellamme, sen eri osissa ja väestöryhmittäin. Erityisesti perusterveydenhoidossa, vanhustenhoidossa ja mielenterveyspalveluissa ongelmat tässä nousevat esiin.
Oleellista on myös, miten ennaltaehkäisevää toimintaa sekä varhaista tukea ja hoitoa vahvistetaan osana palvelujärjestelmää. Pitää myös määritellä mikä on hyvinvointialueen omien palvelujen, yksityisten palvelujen ja kolmannen sektorin palvelujen osuus palveluntuotannossa.

Palvelustrategia voi koskea toimipaikkoja ja rakennuksia mutta sen tavoite ei lähteä toimipaikkojen lakkauttamisesta. Hyvällä palvelustrategialla voidaan turvata hyviä lähipalveluja kaikille. Muun muassa lähisairaalat mahdollistavat lähipalveluja yhdenvertaisesti koko maakunnassa.

Myös digitaaliset palvelut ja etäpalvelut voivat olla oikein käytettyinä tärkeä keino vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Siinä kuitenkin on tärkeä katsoa ettei heikennetä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakasryhmien mahdollisuutta fyysisiin lähipalveluihin.

Osallisuus on palvelustrategiaa valmisteltaessa tänä vuonna ensiarvoisen tärkeää. Asukkaille, palvelujen käyttäjille, henkilöstölle, kolmannelle sektorille ja muille sidosryhmille on tarjottava todellisia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Kyse on vuorovaikuttamisesta. Valtuustoryhmämme järjestää seudulliset keskustelutilaisuudet, ja erilaisia muita vaikuttamismahdollisuuksia varmasti on.

Olavi Ala-Nissilä
Aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja (kesk.)

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän