Näin eräänä yönä unta kolumnivuorosta. Jostain syystä en mitenkään kyennyt kirjoittamaan Toimittajalta-palstalle määräaikaan mennessä sopivan mittaista tekstiä. Kollega lupasi laupiuttaan tehdä homman puolestani ja minun nimissäni.
Työkaveri piti lupauksensa, ja jännityksellä avasin lehden, jossa oli tämän kirjoittama kolumni minun signeerauksellani varustettuna. Aiheen hän oli ammentanut opiskelusta. Kiitollisuus vaihtui unessa närkästykseen, sillä syksyllä aloittaessani opinnot olin päättänyt, että jos jostain, niin opiskelemisesta en kirjoita kolumneja. Vaikka aikuisopiskelu on yllättävän yleistä ja koulun penkin kuluttaminen on ollut iso osa arkeani, tarkastelen kirjoituksissani mieluummin maailmaa koulukirjojen yli.
Ehkäpä uni oli jälkihöyryjä koulutehtävästä, jossa olin kirjoittanut journalismin tulevaisuudesta ja tekoälystä. Koulutehtävä sivusi pelättyä ja ylistettyä Chat Gpt -kielimallia. Kielimalli ottaa mallia eri tekstityypeistä ja tuottaa aineistoa sille annetun ohjeen pohjalta. Toisin sanoen se tekee kirjoitustehtävän maksutta opastajansa puolesta. Vähän niin kuin kollega teki unessani, tosin ilman sen suurempaa opastusta.
Virottuani yöunilta totesin, että kolumnin kirjoitukseen on syytä ryhtyä, jotta uniskenaario ei toteudu. Vaivaton tekstin tuottaminen kutkutti kuitenkin sen verran, että päätin kirjautua tekoälykkään näpyttelijän työpöydälle. Pyysin testimielessä Chat Gpt:tä kertomaan muutaman ajankohtaisen, opiskeluun liittyvän aiheen, josta voisin kirjoittaa kolumnin.
Sain viisi vinkkiä: etäopiskelu pandemian aikana, opiskelijoiden mielenterveys, koulutuspolitiikka ja tasa-arvo, koulutus ja teknologia sekä opiskelijoiden aktiivisuus ja vaikuttaminen. Kielimalli osasi antaa kustakin aiheesta muutaman esimerkin. Koulutuspolitiikkaan liittyvässä kolumnissa voisi alustan mukaan käsitellä vaikkapa opiskelijoiden taloudellisia haasteita. Kun kysyin tarkennusta, millaisia käytännön esimerkkejä toimeentulo-ongelmista voisi olla, Chat Gpt osasi jälleen luetella minulle muutamia vaihtoehtoja selvällä suomen kielellä.
Suomenkielisten tekoälysovellusten kehittämistä on hidastanut se, että suomea käytetään paljon vähemmän kuin esimerkiksi espanjaa. Tekoälyllä on siten paljon vähemmän oppimismateriaalia käytössään kuin isommilla kielialueilla. Elämme kuitenkin murrosvaihetta, jossa kielimuuri on väistymässä. Tähän on reagoitu myös koulumaailmassa. Ensin tekoälysovellusten käyttö kiellettiin laajalti, sitten ohjesääntöjä hiottiin sallivammiksi.
Mukamas älykäs tekstintuottaja vaikutti testin perusteella melko vekkulilta työkalulta. Vanhanaikaisesti kuitenkin ajattelin, että minun on selätettävä itse opiskeluun ja toimeentuloon liittyvät haasteet ja kirjoitettava kolumnini itse. Tuskin kukaan työkaverikaan sitä puolestani tekee.
Samassa huomasin, että tällä kertaa opiskelija sai työnsä tehtyä melko vaivatta, sillä ohjeellinen merkkimäärä on juuri täyttymässä. Tarkastellaan ensi kerralla syvällisemmin sitten vaikka sitä koulutuspolitiikkaa, kun opiskeluaiheistakin on näköjään pyyhitty stigmat ja isot punaiset kieltomerkit päältä pois.
Katriina Reijonen
katriina@krviestinta.fi