LOIMAAN kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti energiayhtiö Ilmatar Energy oy:n kanssa solmittavan maanvuokrasopimuksen aurinkopuiston toteuttamista varten.
Kyse on Korvessa sijaitsevasta noin 170 hehtaarin alueesta, jonne yhtiö suunnittelee teollisen mittakaavan aurinkosähköpuistoa.
Vuokrasopimus on 50 vuoden mittainen. Kaupunki vuokraa alueen Ilmattarelle, joka maksaa kaupungille vuosittain runsaat 30 000 euroa kehitysajan vuokraa.
– Kun aluetta otetaan tuotantoon, vuokra moninkertaistuu tuoden yhdessä kiinteistöverotuoton kanssa kaupungille arviolta 300 000–350 000 euroa vuodessa, Ilmattaren kehityspäällikkö Antti Tiri sanoo.
Hänen mukaansa sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen hanketta päästään kunnolla edistämään.
Alueelta on jo teetetty luontoselvitys. Seuraavana askeleena yhtiö selvityttää maaperän eli voimalan perustamistavan. Aurinkopaneelit tullaan asentamaan telineisiin, maahan asennettavien teräspaalujen varaan, ja Tiri huomauttaa, että paneelirivistöjen pitää pysyä ojennuksessa kovemmallakin tuulella.
Hän sanoo, että jo teetetyssä luontoselvityksessä alueelta ei löytynyt suojeltavia kohteita.
Investoinnin toteutumista ei voida vielä tässä vaiheessa kuuluttaa varmaksi. Tirin mukaan nopeimmillaan yhtiö saa investointipäätöksen tehtyä tämän vuoden aikana.
Jos yhtiö päättää tämän vuoden aikana lähteä toteuttamaan aurinkopuistoa, alueen varsinainen rakentaminen voisi nopeimmillaan alkaa ensi vuonna. Rakentamiseen on varattava aikaa vuoden verran, joten tuotantokäyttöön aluetta voitaisiin ottaa aikaisintaan vuoden 2025 puolella.
Toisaalta yhtä hyvin investointi voi lähteä toteutumaan vasta tämän vuosikymmenen loppupuolella.
Tiri muistuttaa, että investointipäätökseen vaikuttavat muun muassa kustannus- ja kannattavuuslaskelmat sekä sähkön yleinen hintakehitys.
Toteutuessaan Korven aurinkovoimala tuottaisi 100–130 gigawattituntia energiaa vuodessa. Mittakaavaa voidaan suhteuttaa siten, että aurinkopuisto tuottaisi sähköä jopa noin 7 000 sähkölämmitteisen tai 35 000 kerrostaloasunnon vuosikulutuksen verran (LL 16.6. ja 23.6.2022).
Ilmatar Energy on vuonna 2011 perustettu energiayhtiö, jonka liikevaihto oli noin 30 miljoonaa euroa vuonna 2020. Yhtiön kotipaikka on Suomi, ja se on pääosin ranskalaisomistuksessa.
Toteutuakseen aurinkopuisto tarvitsee rakennusluvan ja suunnittelutarveratkaisun, joka on hieman kaavoitusta nopeampi menettely.
Noin 170 hehtaarin alue on metsävaltaista aluetta, joka on jo osittain kaadettua. Se sijaitsee Ypäjän ja Humppilan rajojen tuntumassa. Aluetta ei ole asemakaavoitettu.
Aihe kirvoitti lukijan mielipiteen Loimaan Lehdessä (4.2.) ennen kaupunginhallituksen käsittelyä. Kirjoituksessa nostettiin esille muun muassa se, että aurinkopuisto keskellä metsää tarkoittaa metsäkatoa.
Tiri myöntää, että toteutuessaan alueen metsä tullaan mahdollisesti kokonaan kaatamaan, jolloin alueen maaperä ja puusto tulevat sitomaan nykyistä vähemmän hiiltä, mutta hän huomauttaa, että alueelle on jo aiemmin tehty huomattavia hakkuita.
Hänen mielestään kysymystä pitää suhteuttaa kokonaisuutena siihen, paljonko Suomessa on metsiä ylipäätään ja että aurinkosähkössä on kyse uusiutuvan energian tuotannosta ja Suomen energiaomavaraisuudesta. Hän muistuttaa, että aurinkovoimala tuottaisi myös päästöhyvityksiä, kun sillä voitaisiin korvata esimerkiksi fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa.
– Ja tällöin puiston tuottaman sähkön ansiosta hanke on voimakkaasti ilmastonmuutoksen vastainen.
Loimaan kaupunginjohtaja Jari Rantala kertoo, että hankkeen toteutuessa alueen metsähakkuista saatavat tulot tulevat kaupungille.
Mitä tapahtuu siinä tapauksessa, jos energiayhtiö ei lähde sittenkään rakentamaan aurinkopuistoa ja etenkin kun kyse on pitkästä 50 vuoden mittaisesta vuokrasopimuksesta?
Tiri ei lähde avaamaan sen tarkemmin Ilmattaren ja Loimaan kaupungin välistä sopimusta, mutta hän toteaa, ettei yhtiön edun mukaista ole maksaa alueesta vuokraa turhaan.
Kaupunginjohtaja Rantala kertoo, että hankkeen etenemistä tullaan tarkastelemaan portaittain, noin kahden vuoden välein. Hänen mukaansa alue ei jää yhtiölle käyttämättömäksi 50 vuodeksi, jos aurinkopuisto ei toteudu.
Tiri korostaa, ettei yhtiön puolesta maastoon tulla tekemään mitään muokkauksia ennen investointipäätöstä. Siihen asti maasto säilyy nykyisessä käytössä, metsänä.
Jos taas aurinkopuistoa lähdetään toteuttamaan eikä sen vuokrasopimusta esimerkiksi jatketa enää 50 vuoden jälkeen, Tiri sanoo, että aurinkovoimalan kaikki rakenteet tullaan purkamaan maastosta ja huomattava määrä arvokkaista raaka-aineista kierrättämään.
Paikallinen yrittäjä lähestyi kaupunkia kilpailevalla tarjouksella
LOIMAA Alastarolainen maatalousyrittäjä ja biotalouden hankekehittäjä Tuomas Pietilä lähestyi sähköpostitse kaupungin johtoa ennen aurinkopuistoa koskevaa hallituskäsittelyä vaihtoehtoisella hankkeella samaiselle Korven eli Viipurin tilan alueelle.
Hanke koski alueen hyödyntämistä laajemmin kiertotalouden tarpeisiin tukeutumalla alueen olemassa oleviin vahvuuksiin. Kyse olisi ollut vedyntuotannosta aurinko- ja tuulienergian avulla sekä vedyn hyödyntämisestä eläinproteiinin ja eläinrasvojen jalostuksessa.
– Loimaan alueella tarvitaan lisää maatalouden tuotteiden ja sivuvirtojen jatkojalostusta, Pietilä perustelee.
Hankkeessa olisi voitu rakentaa alueelle kolme noin 7,2 megawatin tuulivoimalaa ja yksi 20 megawatin aurinkovoimala.
Pietilä huomauttaa, että Viipurin tilan määräalalle on Varsinais-Suomen maakuntakaavassa varaus kolmelle tuulivoimalalle ja se on yksi harvoista usean voimalan kokonaisuuden mahdollistavista sijoituspaikoista.
Hänen mielestään alueen potentiaalista suuri osa menee hukkaan pelkällä aurinkovoimalla, jota voi sijoittaa lähestulkoon minne tahansa ja jota on Loimaallakin kehitteillä jo vähintään 400 megawatin verran.
– Suurten aurinkovoimaloiden sähköntuotto ohjautuu pääasiassa suoraan kantaverkkoon eikä näin ollen hyödytä juurikaan aluetaloutta maanvuokratuloja ja kiinteistöverotuloja lukuun ottamatta.
Pietilä kysyy, onko kaupunki kilpailuttanut Korven 170 hehtaarin suuruisen, miljoonien eurojen arvoisen kiinteistön hanke-esitykset.
– Kaupungin omistamien peltojenkin vuokrasopimuksia kilpailutetaan viimeisiin euroihin asti viiden vuoden välein.
Kaupunginjohtaja Jari Rantala kertoo, että Pietilän aineisto jaettiin kaupunginhallituksen jäsenille tiedoksi ja se oli esillä myös kokouksessa.
Hän vahvistaa, ettei kaupunki kilpailuttanut tarjouksia alueesta, koska kyse on maanvuokrasopimuksesta ja asiassa Ilmatar oli ollut aloitteellinen. Hän muistuttaa, ettei kyse ole kaupungin taholta kilpailutusta edellyttävästä hankinnasta.
Mitä tulee Pietilän kaavailemaan projektiin, Rantala sanoo kaupungin olevan yhteydessä Pietilään ja auttavan mielellään sen eteenpäinviemisessä esimerkiksi kartoittamalla mahdollisia muita kaupungin maa-alueita.
Pietilä aikoo jatkaa vaihtoehtoisen sijoituspaikan kartoittamista kiertotaloushankkeelle. Hän nostaa sijoitusvaihtoehdoiksi Alastaron, Vampulan ja Köyliön, joista Alastaroa lähdetään miettimään seuraavaksi.
Juttua on korjattu 10.2. klo 13.51: Ilmatar Energy on perustettu vuonna 2011 eikä 2018.