Luontoon kärrätyt romukasat ihmetyttävät maanomistajia

0
Jouko Kylä-Utsuri ei ymmärrä, miksi ihmiset pitävät metsiä kaatopaikkoina.

LOIMAAN SEUTU Metsäteiden varsille ja metsikköihin hylätyt romut aiheuttavat maanomistajille ihmetystä ja ylimääräistä vaivaa. Jätteiden vieminen toisen omistamalle maalle ja roskaaminen on laissa kiellettyä, mutta laittomien kaatopaikkojen siivoaminen kaatuu useimmiten maanomistajien vastuulle.

– En käsitä, mitä ihminen ajattelee, kun heittää tällaisia tähän. Tai ei ajattele varmaan mitään,  Jouko Kylä-Utsuri kummastelee kerätessään metsänlaitaan viime viikolla heitettyä puista pöytäryhmää.

Romuja löytyy Kylä-Utsurin metsäteiden varsilta tasaisin väliajoin. Noin kerran vuodessa. Esteeksi asetetut kivipilaritkaan eivät toimineet, vaan auto oletettavasti parkkeerattiin tien viereen ja tuolit kannettiin metsän puolelle.

– Viimeksi tuonne tien toiselle puolelle oli heitetty sohva ja joitain nojatuoleja. Ei näistä mitään hyötyä kyllä ole, vaan pelkkää vaivaa kerätä pois ja heittää nuotioon tai viedä jäteasemalle.

Jätelain kahdeksannen luvun mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, joka rumentaa maisemaa tai voi johtaa esimerkiksi eläimen loukkaantumiseen. Roskaaja on velvoitettu siivoamaan jälkensä, mutta tekijöiden kiinnisaaminen on usein mahdotonta.

Kohtalaisen helposti kerättävien kalusteiden lisäksi luontoon viedään usein myös rakennusjätteitä ja jopa kotitalousjätteitä.

Loimaan jäteaseman hoitajan Aarni Partasen mukaan vastaavanlaisia tapauksia kertyy vuoden mittaan useita.

– Kyllä ihmiset sitä kiroavat, kun toteavat ettei kuorma maksanutkaan kauheasti. Ihmettelevät, minkä takia jotkut heittävät metsikköihin romujaan, Partanen kommentoi.

Hinnasta luonnon roskaamisen ei pitäisi olla kiinni. Puutavaran tuominen jäteasemalle maksaa kolme euroa alkavalta kuutiolta. Esimerkiksi verhoillut huonekalut menevät sekajätteeseen, jonka vastaanotosta jäteasemalla veloitetaan 17 euroa alkavaa kuutiota kohden.