ORIPÄÄN kunnassa laaditaan varhaiskasvatusta koskeva tavoitekatsaus, jossa pureudutaan siihen, millaisia erilaisia toimintatapoja kunnalla on tuottaa kyseisiä palveluita tulevaisuudessa.
Aihe oli käsiteltävänä kunnanhallituksessa, joka pyysi sivistyslautakuntaa ottamaan vetovastuun katsauksen laatimisesta yhdessä hyvinvointi- ja teknisen lautakunnan kanssa.
Toimintasuunnitelmassa on tarkoitus ottaa kantaa vähintään kolmeen kysymykseen: mitä hyötyä olisi, jos kunnassa otettaisiin käyttöön pienten lasten kotihoidontuen kuntalisä; pitäisikö kuntaan palauttaa perhepäivähoitajatoiminta ja löytyisikö Oripäästä mahdollisuuksia yksityisen päiväkodin palveluntuottajalle.
ORIPÄÄN kunnan varhaiskasvatus oli myllerryksessä viime vuoden lopulla, mikä konkretisoitui muun muassa varhaiskasvatuksen päällikön irtisanoutumiseen ja Nallenkolon päiväkodin lasten kiireelliseen siirtämiseen kunnanviraston tiloihin sen jälkeen, kun Nallenkolon todettiin olevan korjaustarpeessa.
Oripään kunnalla on neljä varhaiskasvatuksen toimipaikkaa, joista ainoastaan Kultasiiven päiväkoti on suunniteltu ja rakennettu päiväkodiksi.
Nallenkolon remontin kustannusarvio on miljoonan euron luokkaa. Aihetta hiljattain käsitellyt tekninen lautakunta päätti, että korkeat kustannukset ja talon ikä huomioiden kunta jää miettimään Nallenkolon tulevaisuuden käyttötarkoitusta ja kartoittaa tarvetta kiinteistölle (LL 21.3.).
Kunta aikoo saneerata Koulukujan B-rivitaloon tilat puolestaan ryhmäperhepäivähoitoa varten. Ryhmiksen on tarkoitus siirtyä Koulukujalle tämän vuoden lopulla (LL 18.3.).
UUSI varhaiskasvatuspäällikkö Tanja Yrttiaho on ollut sitä mieltä, että Oripäähän pitäisi rakentaa uusi, riittävän suuri päiväkoti. Hän on perustellut kantaansa muun muassa sillä, että Nallenkolon tilat kunnanvirastossa on tarkoitettu väliaikaiseksi ratkaisuksi ja ylipäätään Oripään varhaiskasvatus on ripoteltuna pieninä yksiköinä, mikä lisää niiden haavoittuvuutta (LL 23.2.).
Kunnanjohtaja Timo Tolppasen mukaan nyt tehtävässä tavoitekatsauksessa voidaan pohtia myös uuden päiväkodin tarvetta kunnan omana tai yksityisen palveluntuottajan turvin.
– Erilaisia vaihtoehtoja tulee kartoittaa avoimesti.
TOIMITILOJA koskevien kysymysten ohella tavoitekatsauksen taustalla vaikuttaa se, että päiväkotien henkilöstörakennetta on muutettava vuoteen 2030 mennessä.
Kunnanjohtaja viittaa tällä siihen, että kyseiseen määräaikaan mennessä päiväkodin henkilöstön mitoitukseen laskettavasta henkilöstöstä vähintään kolmanneksella tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus ja muilla vähintään lastenhoitajan kelpoisuus.
Katsaukseen kunta aikoo pyytää myös varhaiskasvatuksen vanhempainyhdistyksen näkökulmaa.
Tolppanen tavoittelee, että katsaus olisi valmis kesälomiin mennessä. Sen jälkeen voidaan päättää varsinaisista toimenpiteistä.