– Ajattele, jos ei pääsisi pihalle ja joutuisi miettimään, että miten ihana ilma, voi kun joku tulisi hakemaan pihalle, Maarit Uusi-Eskola ja Eila Tapio sanovat.
Nyt Loimaalla pihalle pääseminen on ikäihmisille entistä helpompaa, sillä Loimaan kaupungin liikuntapalvelut ja Loimaan seurakunta kouluttivat yhdessä lähinnä ikäihmisille tarkoitettuja ulkoiluystäviä, joihin Maarit Uusi-Eskola ja Eila Tapiokin kuuluvat.
– Ihanaa, jos joku tarvitsee apua, jota voin antaa, Maarit Uusi-Eskola summaa syyksi lähteä koulutukseen.
Toiminta on heille juuri passelia auttamista siksikin, että kun ulkoilusta ja liikunnasta itsekin tykkää, niin sitä on kiva tarjota toisillekin.
– Paljon liikun itsekin ja on mukavaa, jos on seuraa ja voi samalla auttaa, Eila Tapio sanoo ja kertoo jo käyvänsä ulkoiluttamassa Attendon hoivayksikön asukkaita.
Kurssi on antanut hänen mukaansa paljon inspiraatiota siitä, mitä kaikkea voi tehdä – suunnata vaikkapa esteettömille ulkoilureiteille.
Parin kerran koulutuksessa ehdittiin käydä läpi niin vapaaehtoisena toimimista, turvallista liikkumista kuin voimisteluliikkeitäkin. Samalla pohdittiin sitä, miten ympäristö voisi edesauttaa ikäihmisten ulkoilua.
– Penkkejä, toivoivat ulkoiluttajat ja olivat jo ehättäneet niistä mainita kaupungininsinööri Osmo Hongistollekin, joka kävi kertomassa ulkoilureiteistä koulutettaville.
Kaupunki on luvannut penkkejä lisää ja ystäville oli viestitetty, että toiveita penkkien sijoituspaikastakin saa esittää.
– Penkkilenkkejä on tulossa keväämmällä, liikunnanohjaaja Tarja Mäki vinkkaa.
Kaupunki ja seurakunta toivovat, että ulkoiluystäviä saadaan ensimmäisen kurssin jälkeen vielä lisääkin ja kurssi olikin tarkoitettu kaikille, jotka halusivat tehtävään tarttua.
– Toivottavasti toimintaan saadaan jatkuvuutta, johtava diakoni Sirpa Laaksonen sanoo.
Kurssin taustalla on tieto siitä, että yli puolelle 75 vuotta täyttäneistä liikkuminen on hankalaa, mutta tarve siihen säilyy: ulkoilu on hyötyliikuntaa, mutta myös nautinto – luontokokemus, virkistymistä ja rentoutumista.
Ystävää toivovat ja jo kurssitettujen lisäksi ulkoiluystäviksi haluavat voivat ottaa yhteyttä seurakuntaan. Kurssitetut saavat todistuksen ja Ulkoiluystävä-passin käydystä koulutuksesta.
Kurssilaiset kertoivat saaneensa koulutuksesta varmuutta ulkoiluystävänä toimimiseen. Monipuolista valmistautumista ulkoiluttamiseen kuvaa heidän listansa asioista, joihin on hyvä kiinnittää huomiota jo ennen ulkoilua.
– Onko reitillä penkkejä tai voiko välillä huilata vaikka rollaattorin etuistuimella. Onko reitillä vessaa ja miten keli vaikuttaa ulkoilun turvallisuuteen, rajoittavatko esimerkiksi lumi ja jää kulkemista.
Varautuminen yllättäviin tilanteisiinkin on hyvä pitää mielessä.
– Lääkkeet, samoin vesipullo mukaan ja puhelin tietenkin ehdottomasti.
Kurssilla harjoiteltiin myös apuvälineiden käyttöä ja sitä, miten kaatuneen ihmisen saa turvallisesti nostettua.
Pukeutumisen on ulkoilijalla hyvä olla kerrospukeutumista, jotta sitä voi tarpeen mukaan vähentää tai lisätä.
– Kengät, he muistuttavat yhdestä turvallisuustekijästä.
Niiden pitää mahtua jalkaan ja myös esimerkiksi kiinni.
Sitäkin on pohdittu, että miten osaisi arvioida ulkoilutettavien voimavarat oikein.
– Pitää muistaa kysyä ulkoilutettavien omiakin tuntemuksia ulkoilureitistä ja ulkoilun kestosta.
Ja jos käy niin, että kävelylle ei jostain syystä tee ulkoilutettavilla mieli, vaikka ystävä kuinka houkuttelee, niin sensijaan voi tarjota vaikkapa pientä jumppaa pihalla – raitista ilmaa ja liikettä saa siinäkin.
– Pyörätuolissakin voi tehdä jalkojen ojennuksia ja nostoja sekä nilkkojen ojennuksia.
Reittien vaihtelu voi olla jollekulle houkutus ulkoiluun ja jollekin voi innoittajana toimia päämäärä.
– Isäni oli automies ja kävimme samalla katsomassa käytettyjä autoja, Jukka-Pekka Pulkkinen kertoo.