Uusi brändi Loimaalle – sitä rakentaa Porisuhde-kampanjasta palkittu Staart

0
Brändi on muutakin kuin värejä, tunnuslause ja koivunlehtisymboli, mutta mitä kaikkea Loimaa nykyään onkaan? Kuvan tuttua kaupunki-ilmettä lähetetään nyt eläkkeelle ja Loimaalle tehdään uutta brändiä työryhmällä, johon kuuluvat markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Anna Mustikkamäki, yritysneuvoja Marianna Pajula, palvelusihteeri Minna Peltola (oik.) sekä markkinointitoimisto Staartin luova johtaja Juuso Kemi ja asiakkuusjohtaja Jussi Pohjola. Kuvasta puuttuu Heidi Cavén.

Loimaa

– Jos Suomessa on 300 kuntaa ja 250 niistä sanoo samaa, että on luonnonläheinen ja hyvä paikka asua, niin… Markkinointitoimisto Staartin luova johtaja Juuso Kemi ja asiakkuusjohtaja Jussi Pohjola kysyvät.

Niin, miksi pitäisi Loimaankin sanoa sitten sitä samaa? Edes vaikka kaupunki olisikin luonnonläheinen ja hyvä paikka asua.

Ja entäs jos sanotaan niin?

– Pitää ymmärtää, että ethän sinä silloin ole ihmisten elämänvalintojen listalla.

Staart tekee Loimaan kaupungin kanssa Loimaan uutta brändiä – sen mielikuvaa, ilmettä ja tapaa olla olemassa.

Haussa ei ole se, mikä on yhteistä kaikkien muiden paikkakuntien kanssa, vaan se, mikä täällä on erityistä.

– Väestö keskittyy isoihin kaupunkeihin ja Loimaan kaltaisten haastajakuntien on hyvä erottautua.

Juuso Kemin läppärin kannessa oleva tarrakin siihen viittaa: No ordinary memories, eli Ei ihan tavallisia muistoja, kertoo Lapland–Lappi siinä itsestään.

Sininen ja keltainen, Loimaan koivun lehden teräväsakarainen muoto. Sellainen on Loimaan kaupungin ilme ollut jo 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä saakka.

Se lähtee nyt eläkkeelle, ja brändiä tekevä työryhmä toivoo, että eläkkeelle lähtisivät myös vanhat luulot ja asukkaat pohtisivat avoimesti, mitä Loimaa ja loimaalaiset itse asiassa ovat.

– Moni loimaalainen esimerkiksi ajattelee, että ollaan sisäänlämpiäviä, mutta tänne muuttaneet kaverit sanovat ihan muuta, Loimaan kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Anna Mustikkamäki kertoo.

Ja kaikista mieluummin katse saisi pohdinnoissa olla tulevassa, Jussi Pohjola sanoo.

Tarkoituksena ei ole muodostaa Loimaalle nykyhetken tarinaa tai kertoa siitä, mitä on oltu, vaan juuria unohtamatta luoda jotain, jolla eletään tulevaisuudessa.

Staartin edellinen kuntamarkkinoinnin työ, heidän toteuttamansa Porisuhde-kampanja Porin kaupungille voitti maailman laajimmaksi markkinoinnin tehokkuutta mittaavaksi kilpailuksi mainitun Effie Awardsin Suomen kisassa kahdessa sarjassa kultaa sekä kilpailun pääpalkinnon.

– Kuntamarkkinoinnilta on vaikea toivoa enempää, kehuttiin kampanjaa kisan perusteluissa.

Loimaalle toimistoa ei kuitenkaan valittu Loimaasuhdeneuvojaa tekemään, vaan muun muassa heidän työskentelytapansa osallistavuuden vuoksi.

Kaupunkilaisten mielipidettä kysytään kyselyissä ja toimiston puristamista vaihtoehdoista on tarkoitus viedä kaupunkilaisten nähtäville muutamia ilmeitä ja muun muassa värimalleja vielä ennen lopullista valintaa.

Kyselyitä ei tehdä erikseen päättäjille tai vaikkapa yrittäjille, vaan kaikki vastaavat asukkaina.

Kun haussa on nykyaikainen, vahva Loimaan näköinen brändi, sen täytyy kummuta asukkaista, työryhmästä perustellaan.

– Se ei saa tuntua päälleliimatulta, yritysneuvoja Marianna Pajula toteaa.

Ja voi pojat, että on kaupunkilaisia kiinnostanut osallistuminen.

– Ensimmäiseen kyselyyn tuli 945 vastausta, Jussi Pohjola ihmettelee.

Määrä on kaupungin väkilukuun suhteutettuna staartilaisten mukaan paljon, ja työryhmässä toivotaan, että sekin viestii paikkakunnan merkityksellisyydestä asukkailleen.

Aikataulu brändin tekemiselle on tiukka, sillä sitä halutaan hyödyntää jo Loimaan kaupungin parhaillaan meneillään olevan asumisen teemavuoden yhteydessä.

Vielä miehet eivät paljasta ajatuksiaan Loimaasta.

– Nuorena kävin täällä pelaamassa pesäpalloa, Kankaanpäästä kun olen kotoisin, Juuso Kemi kertoo kyllä ja miettii, että kesällä pitää ehkä tulla verestämään otteluun muistoja.

Ennen lopullista ehdotusta pitää katsoa kyselyiden tulokset ja kuulla loimaalaisten mielipiteitä lisääkin vielä. Se on heille jo näkynyt, että Loimaalla on hyvän itsetunnon omaavaa asukaspohjaa ja että Loimaa on maaseudun ja kaupungin ainutlaatuinen yhdistelmä.

– Ja ne kulkevat käsi kädessä aika sujuvasti täällä. Pellon reunalta vientiteollisuuteen, he pyörittelevät ”isoa kuvaa”.

Sen he sanovat, että uskallusta pitää olla, jotta pääsee niille ihmisten elämänvalintojen listalle – jotta aiheuttaa mielenkiintoa kaupunkia kohtaan ja saa nykyiset ja jopa ex-asukkaat kokemaan paikkakunnasta ylpeyttä, niin kuin kävi Porissa.

Rohkeutta rohkeuden vuoksi ei silti tarvita. Pääasia ei ole kohahduttaa, tai tehdä jotakin ennenkuulumattoman erikoista.

Rohkeutta on ennemminkin tehdä jotain sellaista, josta kaikki eivät ehkä ole samaa mieltä.

– Rohkeutta on se, että päätetään, että tämä on se linja, jolla mennään, ja jaksetaan jatkaa sillä.