VAALIT Paikallisia ehdokkaita 13 – näin juttusarja tehtiin

0
Tässä ovat loimaalaiset ja oripääläiset eduskuntavaaliehdokkaat. Ylhäällä Mia Uutela, Maarit Koivisto, Timo Tamminen ja Antti Riuttaskorpi. Keskellä Lassi Mettälä, Marja-Terttu Henninen, Annika Saarikko, Sini Peltonen (kuva Heikki Mikkola) ja Teuvo Kauppi. Alarivissä Anne Kuusinen, Jarno Henninen, Mikko Vuolle ja Ville Laine.

Loimaan Lehti
– Aa, yllättävä kysymys. Tällaista ei olekaan tullut ennen vastaan, kansanedustajaehdokas Annika Saarikko (Kesk.) ilahtui, kun häneltä kysyttiin paikallisia ehdokkaita esittelevän juttusarjan haastattelussa sitä, mitä hän ehdokkaana haluaisi kysyä äänestäjiltä.
Samaa kommentoi useampi muukin ehdokas omissa haastatteluissaan.
Osalla ehdokkaista eniten mietintäaikaa vaati kysymys siitä, mikä nykylaki on paras.
– Lähinnä olen miettinyt, mitä pitää parantaa, Sinimustan Liikkeen Jarno Henninen pohti.

– Ehdokkaiden määrä hieman yllätti. Arvelimme etukäteen, että ehdokkaita tulisi kuudesta kahdeksaan, mutta Loimaalta ja Oripäästä heitä on yhteensä 13, päätoimittaja Kati Uusitalo sanoo.

Loimaan Lehti julkaisee paikallisten, Varsinais-Suomen vaalipiirissä ehdolla olevien ehdokkaiden esittelyt juttusarjassa niin, että viimeinenkin ehdokas esitellään viimeistään 28. maaliskuuta.

-Täällä nettisivuillamme jutut ilmestyvät vapaasti luettavina.

Ypäjältä ja Humppilasta ehdokkaita ei ole, mutta Satakunnan vaalipiiristä on ehdolla vampulalainen Mikko Kaunisto (Vas.) ja Pirkanmaalta punkalaitumelaiset Linda Lähdeniemi (Kesk.) ja Jenna-Kaisa Heinonen (Kristall.).
Kysymyksiä mietittiin lehden toimituksessa myös siitä näkökulmasta, että niissä pystyttäisiin avaamaan ehdokkaiden näkemyksiä esimerkiksi oman puolueen erosta muihin, oman maakunnan tarpeista sekä kansanedustajan työstä.
– Kansanedustajat ovat lainsäätäjiä, vaikka välillä kaikesta julkisuudesta voisi jotain muutakin päätellä. Kysymyksellä ehdokkaiden yhteiskuntaan vaikuttamisesta halusimme peilata ehdokkaiden aktiivisuuden tapoja.
Lisäksi kysymysten kautta haluttiin valottaa lukijoille myös sitä, miten ehdokkaat hankkivat tietoa yhteiskunnasta ja miten he ovat yhteydessä kansaan.
– Ovatko ehdokkaat esimerkiksi testanneet näkemyksiään eri tavoin ajattelevien kanssa vai liikkuvatko he lähinnä samanmielisten kanssa, Kati Uusitalo toteaa ja pitää olennaisena asiana äänestäjän kannalta tietoa siitä, mistä lähteistä saaduin tiedoin ehdokkaat ovat päätyneet ajatuksiinsa yhteiskunnan tilasta ja sen muutostarpeista.
Hän kiittää, että useat ehdokkaat toivat esiin luotettavan tiedon merkityksen näkemystensä taustalla.

FAKTA
Näin sarja tehtiin
Loimaan Lehti otti ehdokkaisiin yhteyttä ja jokaisen kanssa sovittiin puhelinhaastattelu sekä kuvaus. Kuvauspaikan ehdokkaat saivat valita sillä periaatteella, että mihin asiaan he haluaisivat kiinnittää huomiota – niinpä ehdokkaita kuvattiin muun muassa terveyskeskuksen ja sairaalan ympäristössä, kotona, kirkon edustalla ja Kelan kylttien vilkkuessa taustalla.
Jokaiselle ehdokkaalle esitettiin samat kysymykset.
Haastattelut kestivät lyhimmillään 16 minuuttia ja pisimmillään 31 minuuttia. Juttujen pituutta rajattiin kirjoitettaessa ja ehdokkaat ovat nähneet tehdyt rajaukset.
Juttujen julkaisujärjestys arvottiin Loimaan Lehden toimituksessa. Kaikkien jutut olivat valmiina ennen ensimmäisen esittelyn julkaisua, jotta ehdokkaat eivät voineet toisten haastatteluja lukemalla valmistautua omaan haastatteluunsa.
Esittelyjuttuja julkaistaan lehden numeroissa siten, että viimeinenkin kolmestatoista jutusta on lehdessä viimeistään 28.3.

FAKTA
Tätä kysyttiin
Miksi juuri sinä olet sopiva eduskuntaan?
Mitä aiot muuttaa?
Miten muuten/muualla vaikutat yhteiskuntaan?
Mistä saat tietosi, joihin perustat yhteiskunnalliset näkemyksesi ja kantasi?
Mikä yhteiskunnassa saa liikaa rahaa? Mikä saa liian vähän rahaa?
Miksi juuri sinun puolueesi pitäisi saada kansanedustajia?
Miten olet yhteydessä äänestäjiin?
Mitä haluaisit äänestäjiltä kysyä?
Mikä on paras jo olemassa olevista laeista?
Minkä lain haluaisit säätää?
+ Mitä oman vaalipiirin / seudun asioita haluat edistää?