Älypuhelimesta tulossa viljelijän tärkeä työväline – maataloustukia haetaan nyt sähköisesti ja seurataan sovelluksesta

0
Ossi ja Jari Kivistö tulivat kuulemaan maataloustukien muutoksista viljelijöille järjestettyyn koulutukseen. Heimolinnan penkit täyttivät lähes viimeistä paikkaa myöden.

– Eivät nämä ainakaan yksinkertaistuneet ole, EU-maataloustukikoulutuksen alkua Heimolinnan penkissä odotteleva Ossi Kivistö Alastaron Hanhijoelta sanoo ja toteaa päälle, että on jo toista kertaa koulutuksessa.

– Eivät tukimuutokset kerralla päähän mene, hän virnistää.

Eikä hän ole ainoa tukien opetuksen ”tukiopetuksessa”. Myös esimerkiksi Birgitta Eskola Kojonkulmalta toteaa, että on koulutuksessa toista kertaa – eikä ihme, sillä jopa tukien maksatuksesta vastaavan Ruokaviraston sivuilla peltotuista todetaan, että viljelijöiden ja hallinnon tekeminen muuttuu ”enemmän kuin milloinkaan aiemmin Euroopan unioniin kuulumisemme aikana”.

Tukien hakeminen on jatkossa mahdollista käytännössä vain sähköisesti, koska paperilomakkeet poistuvat.

– Tämmönen kädessä sitä sitten seisotaan pellon reunalla, Birgitta Eskola näyttää älypuhelintaan, johon on ladattu Vipu-mobiili, eli maataloustukiin liittyvä mobiilisovellus.

Tukihakemusten paikkansapitävyyttä seurataan jatkossa satelliitista: jos jonkin peltolohkon hakemustiedot eivät vastaa hakemuksen tietoja, siitä tulee hallinnosta ilmoitus sovellukseen. Tukihakemusta voi sitten korjata vastaamaan tilannetta kyseisellä lohkolla tai lähettää lohkolta kuvan sovelluksen kautta korjatakseen hallinnon tietoja.

Birgitta Eskola arvelee, että kyselyä saattaa tulla vaikkapa sellaisissa tapauksissa, kun tulva tukahduttaa oraat tai kun on esimerkiksi ilmoitettu vaikka syysviljaa jollekin lohkolle, mutta hanhiparvi on tullut ja syönyt oraita.

– Pitäisi ymmärtää kaiketi kuvata lintuparvi puuhissaan todisteeksi peltolohkon aukosta.

Muutokset ovat seurausta Euroopan Unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta. Uusi kausi kestää vuoteen 2027 ja siinä korostuvat erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, eläinten hyvinvointi sekä uusien viljelijöiden saaminen alalle. Viljelijöiden tulotason ylläpitäminen, maaseudun kehittäminen ja riskienhallinnan kehittäminen ovat myös uudistuksen painopisteitä.

– Ajattelin, että printtaan tukiehdot, mutta kun katsoin, miten paljon materiaalia on, niin ajattelin, että enpäs tulostakaan, Birgitta Eskola sanoo 130 sivun nivaskasta.

Se on uudistuksesta koulutuksessa jäänyt mieleen, että tukiin on tullut uusien mahdollisuuksien lisäksi uusia ehtoja, ja esimerkiksi viljelykiertovaatimukset ovat tulleet tiukemmiksi. Niiden noudattamisessa, ja erityisesti suunnittelussa saa kuulemma olla ”aika insinööri”.

Erityisen pulmallista kierto saattaa hänen mukaansa olla niille viljelijöille, jotka ovat viljelleet esimerkiksi omille sioille ohraa tai kanoille kauraa ruoaksi.

– Kasvivalikoimaa on pakko monipuolistaa.

Hän epäilee myös, että monet vanhemmat viljelijät saattavat herkemmin antaa maitaan vuokralle, kun kokevat tukiin ja niiden hakuun tulevien muutosten ruljanssin niin kovaksi.

– Ollaan melkein koko ajan oltu sähköisessä haussa, se helpottaa hakua ja on nopeampaakin, Ossi ja Jari Kivistö sanovat.

Uudessa systeemissä omaa hakua voi tarkistaa kauden aikana ja sähköinen järjestelmä jopa neuvoo viljelijää hakua tehdessä. Lomakkeen lähettämisen jälkeen ohjelma huomauttaa, jos jotakin kohtaa pitää vaikka tarkentaa.

– Aiemmin virheestä kuuli vasta jälkeenpäin tarkastajalta.

Uudistuksia perustellaankin juuri joustavuuden lisäämisellä: tietoja voi korjata ilman seuraamuksia syksyyn asti ja lisäksi satelliittiseuranta vähentää paikalla tehtäviä tilakäyntejä.

Jari Kivistö toteaa, että hakemusten monimutkaisuuteen vaikuttavat tietenkin tilan koko ja lohkojen määrä.

– Ilmasto- ja ympäristöasiat alkavat näkymään, hän summaa uudistusta ja sanoo, että uudistuneisiin asioihin pitää perehtyä hyvin ja suunnitella, mitä viljelee ja mihin sitoutuu, sillä tukia hakeva sitoutuu noudattamaan tiettyjä ehtoja tiettyä tukea vastaan.

”Hiilijalanjälki pienenee koko ajan”

Loimaan seutu

Kati Uusitalo

Johtava maaseutuasiamies Markku Paija kuvaa hänkin tukiin, niiden hakemiseen ja erityisesti valvontaan liittyviä muutoksia isoiksi.

– Ympäristö- ja ilmastoasiat näkyvät jatkossa yhä enemmän. Maatalouden hiilijalanjälki tulee pienemmäksi, kun tuotantopanoksia sijoitetaan oikeisiin kohtiin.

Tukia saa asioihin, joilla tähdätään ympäristö- ja ilmastotavoitteiden täyttämiseen. Vesien tilan parantamista tavoitellaan fosforilannoitusta rajoittamalla ja täsmäviljelyllä lannoitusta säädellään pellolla sen eri tavoin tuottavissa kohdissa. Hiiltä sidotaan esimerkiksi hillitsemällä peltojen raivausta, pitämällä yhä isompi pinta-ala pelloista kasvipeitteisenä ja käyttämällä varsinaisten satokasvien jälkeen pellolla kerääjäkasveja ottamassa talteen ravinteita ja tuomassa kasvipeitteisyyttä.

– Viljelijöille on myös tulossa koulutusta lisäämisestä muun muassa hiilensidonnasta peltomaahan, maaperän kasvukunnon parantamisesta, vesiensuojelusta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta maatilalla.

Edelliseltä ohjelmakaudelta on toimenpiteitä hänen mukaansa onneksi jopa järkeistetty.

– Suojavyöhykkeitä sai aiemmin lykätä lähes mihin vaan, joten niiden hyöty jäi pieneksi ja tuki ei ollut kovin kustannustehokas.

Nyt niitä tuetaan vesistöjen, pohjavesien ja Natura-alueiden läheisyydessä.

Kun tekoäly tekee vertailua satelliitin tuottamien kuvien ja tukihakemusten välillä, viljelijälle lähetetään hallinnosta muistutuksia – ei yksistään siitä, miten jollakin peltolohkolla kuvat ja hakemukset eivät vastaa toisiaan, vaan myös siitä, miten jollakin lohkolla lähestyy vaikkapa tietyn toimenpiteen määräpäivä.

Kun viljelijä saa muistutuksia, ei tarvitse valvoakaan niin paljon kuin ennen, Markku Paija kertoo.

– Kukaan ei tee tarkoituksella väärin, hän sanoo kokemuksesta.

Ennen jokaisesta, yleensä huolimattomuudesta tai muuten vahingossa tehdystä virheestä tuissa tuli seuraamus, mutta nyt viljelijöille annetaan mahdollisuus korjata toimintaansa.

– Virheet olivat onneksi yleensä niin pieniä, että seuraamuksissa oli kyse muutamien kymppien tai satasten summista.