Maarit Koivisto arvelee ”juustohöyläämisen” alkavan, jos kokoomus ja perussuomalaiset muodostavat hallituksen

0
Vasemmistoliiton Maarit Koivisto arveli vaali-iltana, että kokoomuksen ja perussuomalaisten hallituspohja aloittaa leikkaukset - perussuomalaiset lupasivat "juustohöylätä" menoja. Kuvan höylä on viaton Työväentalon keittiöstä löytynyt työkalu.

Loimaa

– Kylmää kyytiä on luvassa, Vasemmistoliiton loimaalaisehdokas Maarit Koivisto miettii vaalivalvojaisissa Työväentalolla, kun tv-ruudulle lävähtää tieto, että kokoomus voittaa ja perussuomalaiset nappaavat eduskuntavaalien toisen sijan.

Hän muistelee perussuomalaisten kampanjassaan luvanneen juustohöylätä esimerkiksi valtion menoista joka hallinnonalalta ja ennakoi, että leikkauksia on luvassa.

Vasemmistoliittoa hän ei usko nähtävän näiden kanssa samassa hallituksessa. Yhteistyö ei onnistunut kokoomusjohtoisessa Jyrki Kataisen hallituksessa kymmenisen vuotta sitten ja Vasemmistoliitto erosi hallituksesta.

– Vähän harmittavaista, kun Suomessa monta vaalipiiriä näyttää jäävän ilman vasemmistoliiton edustajaa, ja Varsinais-Suomessa se kolmas paikka, jota lähdettiin tavoittelemaan, jäi saamatta, Maarit Koivisto pohtii.

Omaansa ja vaalitiiminsä iltaa hän sanoo hienoksi sekä henkilökohtaisesti että Loimaan vasemmistoliiton kannalta.

– Viime vaaleihin nähden voitto, vaalipäällikkö Riina Heinonen summaa kampanjaa, joka toi Maarit Koivistolle 1019 ääntä.

Ehdokas itse on sitä mieltä, että yhtään enempää ei oltaisi kampanjassa ainakaan voitu tehdä.

Mitä sitten tehdään neljän vuoden päästä?

– Neljän vuoden päästä on neljän vuoden päästä, hän kuittaa ja varmuuden vuoksi sanoo tenttaavalle toimittajalle virnistäen, ettei aio olla ehdolla ensi vuoden presidentinvaaleissa eikä eurovaaleissa.

Vuoden 2025 kuntavaaleja ja niiden ehdokasasettelua pitää hänen mukaansa alkaa sen sijaan jo miettiä, ovathan ne kunnallisjärjestölle tärkeimmät vaalit – kuntatasolla kun kuitenkin päätetään paikallisten ihmisten elämään vaikuttavista asioista.

Vaalikentiltä jäi käteen monta mietinnän aihetta.

– Ihmiset olivat huolissaan äänestysprosentista, hän kertoo ja sanoo, että nostamisen eteen pitäisi tehdä todella töitä.

Esimerkiksi nuorten, ensimmäistä kertaa äänestävien äänestyskokemus pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi, jotta äänestämisestä tulisi tuttua ja siitä jäisi sitä myöden tapa.

– Kun opiskelin Tampereella ammattikorkeakoulussa, meillä kävi koulussa äänestysbussi. Voisiko täällä meilläkin äänestyspaikka olla lukiossa ja ammattikoululla, hän pohtii.