Uusi EU-tukikausi. Lannoitteiden ja vaikkapa rehun tai energian korkea hinta. Nousseet lainojen korot. Alentunut viljan ja lihan hinta. Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan aikaansaama vaikutus ruokamarkkinoihin maailmassa.
– Ja vaikka se ainainen sää, joka vaikuttaa satoon, Välitä viljelijästä -projektityöntekijä Lauri Poso listaa maatalousyrittäjän arjen moninaisia epävarmuustekijöitä – asioita, joihin yrittäjä itse ei voi vaikuttaa.
Epävarmuus tulevasta kuormittaa ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan tekemästä barometrista käy ilmi, että stressin kokeminen onkin lisääntynyt.
– Aina sanotaan, että maatalous on kriisissä, mutta pitkittynyt tilanne kuormittaa erityisesti.
Riski liukua huonosti pärjääväksi tilaksi näkyy, vaikka on tietenkin myös menestyviä tiloja.
– Keskikaista vähenee, hän kuvaa tilannetta ja sanoo, että huonoimmassa tilanteessa ovat tilat, jotka joutuvat vain reagoimaan ja joilla ei ole ”puskureita”.
– Moni on sanonut, että enää ei riitä, että onnistuu 80-prosenttisesti, vaan joka vuosi pitäisi onnistua sataprosenttisesti.
Ja kun tilan tuotteista jää monesti aiempaa vähemmän käteen, osa viljelijöistä on yrittänyt ratkaista asiaa lähtemällä töihin tilan ulkopuolelle tai ryhtymällä esimerkiksi tekemään urakointia.
– Siis ryhtynyt juoksemaan entistä kovempaa, että tila pysyisi pystyssä. Stressi kuuluu kaikkeen työelämään, mutta jos koskaan ei tule toipumistilaisuutta, se johtaa työuupumukseen.
Jos taas on uupunut, ei riitä voimia suunnitteluun tai varautumiseen.
– Esimerkiksi sen miettimiseen, mikä on tilan kassavirralle hyödyllisintä.
Hän kiittelee aikaamme, jossa jaksamisen ongelmat eivät enää ole tabu.
– Niistä voi puhua, eikä niitä enää kehoteta hoitamaan niin, että ”kietaise siitä vaikka pullo kossua”.
Moni onkin valmis keskustelemaan, etsimään apua ja ottamaan sitä vastaan – nuoremmista löytyy jo sellaisiakin yrittäjiä, jotka kokevat vaikkapa terapeutin kanssa juttelemisen ennemminkin valmennuksena.
– Aina tilalle mennään sen perusteella, että sieltä on otettu yhteyttä. Toimimme viljelijälähtöisesti, eli viljelijä määrää suunnan ja me keräämme verkoston, joka lähtee kuuntelemaan ja auttaa.
Jokaisella yrittäjällä on erilaiset haasteet.
– Ihmissuhteet, talous, jaksaminen, työkyky, Lauri Poso luettelee huolten aiheita ja alleviivaa, että ikinä ei ole liian myöhäistä ottaa yhteyttä, mutta mitä aikaisemmin yrittäjä ottaa yhteyttä, sitä enemmän on ratkaisuvaihtoehtoja.
– Tuntuu, että moni viljelijä on yksinäinen ja tilanpito on monesti yksinäistä hommaa.
Muutakin elämää pitää olla, hän sanoo ja kehottaa viljelijöitä harrastamaan ja hakemaan voimavaroja verkostoitumisesta – kun ihminen kuitenkin on aika sosiaalinen olento.
– Hyvissä voimissa pystyy paremmin ottamaan vastoinkäymisetkin vastaan.
Uupuva ihminen ei myöskään itse huomaa omaa uupumistaan.
– Jos yrittäjä ei kuulu työterveyshuoltoon, ei ehkä kukaan huomaa.
Oman mausteensa maatalousyrittäjän arkeen tuo se, että työpaikka on kotona ja työ tavallaan aina läsnä arjessa. Lauri Poso pohtiikin, että viljelijä voi olla myös vähän raskas kumppani.
Joissain tilanteissa parisuhteen toisen osapuolen voi olla vaikea ymmärtää, että viljelijäpuoliso on aina pellolla, navetassa tai sikalassa.
– Toinen voi ajatella, että on käytännössä yksinhuoltaja.
Viljelijäpuolisolle työt voivat joskus olla myös pakoreitti vaikkapa riitelystä, mutta joskus ympäripyöreiden työpäivien malli voi juontaa juurensa sukupolvien takaa.
– On ikäänkuin sisäistetty sellainen rooli, että pitäisi olla aina töissä tai että ei ole ollut tapana lähteä vaikka lomailemaan.
Hän toteaa myös, että aina parisuhde ei ole tiloilla vain parisuhde, sillä monesti töitä tehdään tilalla puolison kanssa. Joskus töissä ja arjessa läsnä ovat myös jommankumman puolison vanhemmat, jotka ovat ehkä aiemmin pitäneet tilaa.
– Miten käskytät omia vanhempia työnjaossa tai miten neuvot aikuista lastasi, hän nostaa esimerkiksi asioista, jotka saattavat aiheuttaa paineita tiloilla.
Jos uusi tilanpitäjä vaihtaa vaikkapa tuotantosuuntaa tai tuo muuten uusia ajatuksia työhön, senioripolvesta voi tuntua siltä, että heidän tekemäänsä työtä ja tekemisen tapaa ei arvosteta. Ja päinvastoin.
Maatalousyrittäjät eivät ole poikkeusihmisiä jaksaessaan tai kun eivät jaksa.
– Kaikkien työssäjaksaminen on yhtä rajallista.
FAKTA
Barometri kertoo kuormituksesta
Maatalousyrittäjien henkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt selvästi. Yleisimmät oireet, voimattomuus tai väsymys, olivat lisääntyneet 39 prosentista 46 prosenttiin ja tyytyväisyys maatalousyrittäjän työhön laski yli 10 prosenttiyksikköä (2023: 42, 2021: 55 prosenttia).
Masentuneisuutta koki joka neljäs, kun vuotta aiemmin näin koki vain joka viides. Psyykkisiä oireita oli eniten eläintilallisilla.
Myös stressin kokeminen lisääntyi merkittävästi: melko tai erittäin paljon sitä ilmoitti kokevansa jopa 44 prosenttia maatalousyrittäjistä. Myös se oli yleisempää eläintiloilla kuin vilja- tai muilla kasvinviljelytiloilla. Samoin stressin kokeminen oli yleisempää suuremmilla tiloilla ja nuoremmilla (alle 40-vuotiaat) yrittäjillä. Tosin nämä myös kokivat eniten työtyytyväisyyttä ja työn iloa.
Lähde: Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan kyselytutkimus
FAKTA
Välitä viljelijästä
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan hallinnoima projekti, joka tukee maatalousyrittäjien jaksamista ja auttaa haasteellisissa elämäntilanteissa olevia viljelijöitä.
Projektin parissa työskentelee 19 henkilöä Suomessa. Kun työntekijä saa avunpyynnön hän menee tilalle ja käy tilanteen läpi.
Työntekijän suosituksesta viljelijä voi päästä ostopalvelusitoumuksen avulla esimerkiksi terapiaan tai työnohjaukseen tai saada asiantuntija-apua muuhun jaksamista tukevaan toimintaan.
Pääasiallisia syitä ostopalvelusitoumuksen hakemiseen ovat ylirasittuneisuus, taloudelliset huolet, uupumus ja ihmissuhdeongelmat. Maatalouden haasteet heijastuvat myös maatalousyrittäjän parisuhteeseen.