Kaksivuotinen esiopetus antaa lapselle enemmän aikaa kypsyä

0
Matilda Näpärä, Lotta Rantanen sekä Juho ja Aatu Heikkilä ovat oppineet eskarikokeilun aikana muun muassa laskemaan kymmeneen, jumppaamaan ja myös sen, ettei toista saa kiusata tai kampata.

LOIMAA/METSÄMAA Syksyllä 2021 Suomessa käynnistyi opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämä kaksivuotinen esiopetuskokeilu, jossa oli mukana 148 kuntaa. Kokeilu- ja verrokkiryhmiin arvottiin noin 35 000 lasta. Loimaan varhaiskasvatusyksiköistä kokeiluun osallistuivat Metsämaan, Touhulan, Puistometsän ja Peltoisten päiväkodit (LL 4.5.2021).

Huhtikuussa ilmestynyt väliraportti ei tuonut tutkimusryhmän mukaan suuria yllätyksiä. Myös Loimaan kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Heidi Kauti toteaa väliraportin tulosten olleen odotusten mukaisia. Kaksivuotinen esiopetus ei hänen mukaansa tuo välttämättä lapselle suurta etua, jos varhaiskasvatus on laadukasta ja varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti järjestettyä.

– Mielestäni kokeilun väliraportti osoittaa hyvin juuri sen. Ja sen vuoksi pidän tärkeänä, että varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen panostetaan.

Suurin hyöty tulee Kautin mielestä pikemminkin siitä, että näin lapset saadaan varhaiskasvatuksen piiriin.

– Mitä aikaisemmin lapset saadaan mukaan varhaiskasvatukseen, sitä enemmän siitä on hyötyä. Ei niinkään esiopetuksesta, hän pohtii.

METSÄMAAN päiväkodissa varhaiskasvatusopettajana työskentelevä Tiina Turkkila on samaa mieltä Kautin kanssa. Hän pitää erittäin tärkeänä sitä, että viisivuotiaat ovat jo mukana ryhmätoiminnassa.

– Se helpottaa kouluun siirtymistä, kun lapsi oppii ryhmässä toimimisen perustaidot. Siirtymisessä auttaa myös se, kun on ne tutut kaverit, joiden kanssa on ollut jo pidempään.

Kaksivuotisesta esiopetuksesta hyötyy hänen mielestään ne, joilla on haasteita.

– Tämä antaa enemmän aikaa valmistautua koulutielle, ja erot lasten välillä ehtivät hiukan tasoittua siinä ajassa.

– Yksi vuosi esikoulua on hirveän vähän, Turkkila vielä lisää.

MITÄÄN huonoa sanottavaa Tiina Turkkila ei keksi kaksivuotisesta esiopetuskokeilusta. Hän onkin sitä mieltä, että kokeilusta tulisi tehdä pysyvä käytäntö. Etenkin pienemmät hyötyvät hänen mielestään siitä, että he saavat tehdä asioita isompien kanssa.

– Varsinkin, jos heillä on herkkyyskausi meneillään, he oppivat tosi paljon vanhemmilta lapsilta. Ja se on ihanaa.

Metsämaan päiväkodissa kokeiluryhmässä on ollut viisi lasta. Turkkila sanoo, että viisi- ja kuusivuotiailla on ollut paljon yhteistä toimintaa. Myös tehtävät ovat olleet pitkälti samoja, tosin nuoremmilla hiukan helpompia. Hän kuitenkin painottaa, että kukin lapsi saa edetä omassa tahdissaan, sillä väkisin tuputtaminen ei kanna hedelmää.

– Tärkeintä on antaa aikaa jokaisen omalle kasvulle.

KOKEILUN keskeinen tavoite on ollut selvittää, miten esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi vaikuttaa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön väliraportissa todetaan, että taitoihin liittyviä keskimääräisiä eroja löydettiin vanhempien koulutustason, tulojen ja syntymämaan sekä lapsen syntymäkuukauden ja äidinkielen perusteella. Sosioemotionaalisten taitojen kohdalla myös tyttöjen ja poikien välillä on suuria eroja. Raportin mukaan huomattavaa on kuitenkin se, että erot ovat suurempia ryhmien sisällä kuin ryhmien välillä.

Esiopetuskokeilun lopulliset tulokset valmistuvat vuonna 2025.

Fakta

Kaksivuotinen esiopetuskokeilu

Kokeilu käynnistyi syksyllä 2021.

Kuntia on ollut mukana 148, joista yksi on Loimaa.

Loimaalta olivat mukana Metsämaan, Touhulan, Puistometsän ja Peltoisten varhaiskasvatusyksiköt.

Nuorimmat kokeiluun osallistuneet lapset aloittavat peruskoulun syksyllä 2024.

Kokeilun lopulliset tulokset valmistuvat vuonna 2025.

Kokeilun ensimmäinen väliraportti julkaistiin tämän vuoden huhtikuussa.