Kevään peltotyöt valmistuvat normaalissa aikataulussa

0
Viljelijät kertovat pienen takatalven hidastaneen töitä vain hieman.

LOIMAAN SEUTU Kevään peltotyöt ovat lähteneet tällä viikolla toden teolla käyntiin Loimaan seudulla. Niinijoen ja Oripään alueilla kylvöt ovat normaaliin tapaan jo pitkällä.

– Loppusuoralla ollaan jo, eli ihan normaaliaikaan kylvöt valmistuvat, loimaalainen Matti Selinheimo kertoo.

Selinheimo aloitti kevään kylvötyöt kaksi viikkoa sitten rapsilla ja mallasohralla, minkä jälkeen työt keskeytyivät hetkeksi kylmyyden ja sateiden vuoksi.

Kojonkulmalainen Artturi Eklund kertoo rapsin kylvön valmistuneen sunnuntaina ja alkuviikolla maahan on laitettu kauraa.

– Vartoilin hetken aikaa, mutta nyt näyttää kelit hyviltä ja on hyvä kosteus maassa. On niin hyvä kylvöikkuna nyt, että Loimaan seudulla on luultavasti viikon sisällä kylvetty kaikki, Eklund uskoo.

Syysviljojen tilanne näyttää pelloilla hyvältä; niin ruis- kuin vehnäpellotkin vihertävät kauniisti, eikä kasvustoissa näy aukkoja. Viime vuoden keväällä syysviljoista jouduttiin rikkomaan armottoman talven vuoksi jopa 90 prosenttia, kun tänä keväänä Loimaan seudulla katoa syysviljoissa on erittäin vähän.

– Moni laittoi paljon syysviljoja, kun oli hyvät kylvökelit ja aika komeita syysviljakasvustoja on kaikilla, Eklund täsmentää.

– Mukavaa, että aina välillä joku asia onnistuukin. Tai ainakin on hyvät lähtökohdat onnistumiselle.

Omilla syysvehnäviljelyksillä Eklundia ovat häirinneet valtavat hanhiparvet, jotka ovat asettuneet Onkijoen varrella sijaitsevalle lohkolle. Hanhet eivät tuhoa kasvia kokonaan vaan jättävät sentin mittaisen pätkän ja syövät kasvin lähdettyä uudelleen kasvuun sen moneen kertaan.

Linnut ovat löytäneet apajille ainakin kymmenen vuoden ajan, ja niiden määrä on lähivuosina kasvanut rajusti.

– Nyt näyttävät hanhet häipyneen, mutta sitkeästi kuukauden ne siinä laidunsivat. Pahimmillaan oli yli tuhat hanhea kerralla, ja ne vetävät pellon ihan kaljuksi.

Proagrian tiedotteen mukaan viljan kylvöala laskee koko Suomessa matalien viljojen hintojen sekä korkeiden kustannusten vuoksi. Varsinkin lannoitteiden ja polttoaineiden korkeat hinnat ovat kiristäneet tilojen kannattavuutta.

Kylvöalaa viljoilta on napannut ilman erillistä lannoitusta kasvava herne, ja myös nurmien, luonnonhoito- ja monimuotoisuuspeltojen määrässä on nähtävissä kasvua maanlaajuisesti.

Lannoitteiden hankintojen suhteen monet viljelijät ovat olleet liikkeellä oikeaan aikaan eikä pahimpien hintapiikkien kohdalla.

– Sen verran tuli oltua hereillä lannoitehankinnoissa, ettei ihan hulluinta hintaa joutunut maksamaan. Myyjä tuli vähän vastaankin, kun hinnat tippuivat pian kaupan solmimisen jälkeen, Selinheimo kertoo.