– Jos katsotte, mitä Ukrainassa tapahtuu, niin tärkein puolustuslinja on ukrainalaisten korvien välissä ja se on se syy, miksi he sodassa pärjäävät ja miksi he voittavat yksittäisiä taisteluita, Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen totesi Alastarolla keskiviikkona.
Hän kertoi olleensa juuri Sveitsin television haastattelussa ja oli joutunut korjaamaan haastattelijan käsityksiä suomalaisten maanpuolustustahdosta.
Kun muualla Euroopassa kansalaisten tahto puolustaa omaa maatansa huitelee reilussa parissakymmenessä prosentissa, se on Suomessa jopa yli 80 prosenttia.
– Tästä kun pidetään kiinni, että kaikki osallistuvat kykyjensä mukaan, homma pysyy meillä hyvissä käsissä. Kun pidämme huolta itsestämme ja läheisistämme, niin homma toimii kyllä.
– Kaikki lähtee korvien välistä ja maanpuolustustahdosta.
Ensisijainen vastuu Suomen puolustamisesta säilyy jatkossakin suomalaisilla.
– Nato-jäsenyys tuo tietenkin sen, että sotilaallinen pidäke ja pelote on vahvempi kuin mitä yksin. Jäsenyys ehkäisee sotilaallisia uhkia, mutta muutenkin kaikkia uhkia. Olemme osa isoa liittokuntaa, joka sitten reagoi, jos joku maa joutuu ulkoisen uhan kohteeksi.
Nato-jäsenyys ei tule välttämättä näkymään Loimaan seudulla muuten kuin lisääntyneinä harjoituksina esimerkiksi Porin prikaatissa Säkylässä ja vaikkapa Oripään lentokentällä. Myös ulkomaalaisia joukkoja tulee seudulla näkymään harjoituksissa.
Juuri alkuviikolla seudulla oli erikoisjoukkojen harjoitus, joka tukeutui Oripään kenttään.
– Varmaan tässäkin alueella helikoptereita pyöri. Siellä oli usean liittolaismaan erikoisjoukkoja mukana. Varmaan ne tässä kylälläkin on käyneet, mutta todennäköisesti siviilivaatteissa, hän virnisti.
– Ennakoimattomia vuosia on edessä kovan turvallisuuden näkökulmasta ja sitten kun tähän lisää vielä ilmastonmuutoksen tuomat haasteet, niin koko vuosikymmen näyttää epävakaalta.
Johtopäätös tästä kaikesta Alastaron reserviläisten ja Alastaron reservin upseereiden tilaisuudessa puhuneen kenraali Kivisen mukaan on se, että kannattaa keskittyä siihen, mihin pystyy vaikuttamaan.
– Täällä Suomessa me olemme sitä tehneet, olemme edistäneet kaikkia turvallisuuteemme liittyviä asioita.
Puolustukseen on myönnetty lisää rahaa ja Suomi liittyi Natoon.
– Sota kiihdyttää laajempaa globaalin järjestelmän muutosta, joka tulee asettautumaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen suurvaltakilpailun raameissa johonkin asentoon. Kiinan vahvistuminen on ollut tosiasia jo vuosia ja Yhdysvallat joutuu laittamaan fokusta yhä enemmän Tyynenmeren ja Kaukoidän suuntaan. Vaikka Yhdysvallat ei ole Euroopasta mihinkään lähdössä, niin eurooppalaisten vastuu omasta turvallisuudestaan tulee kasvamaan.
Euroopassa tämä Timo Kivisen mukaan ymmärretään sodan seurauksena yhä paremmin ja Euroopan maat ovat laittaneet yhä enemmän panostuksia puolustukseen.
Kylmän sodan jälkeen monissa maissa ajateltiin, ettei sotia tule. Puolustusinvestointeja vedettiin alas ja nyt puolustusteollisuuden on hankala ajaa ylös esimerkiksi komponentti- ja työvoimapulan vuoksi.
– Firmat eivät perusta uusia tuotantolinjoja, jos ne eivät saa pitkäaikaisia tilauksia.
Puhumalla kapasiteetin nosto ei tapahdu, hän muistuttaa.
– Suomi on tässä oman osuutensa tehnyt, kenraali sanoo ja listaa, että vaikka Suomi on tukenut Ukrainaa, niin tulenkäyttöpuolella Suomi on arsenaalin osalta Puolan kanssa edelleen Euroopan maista kyvykkäimpiä.
Suomi on hankkinut ampumatarvikepuolelle muun muassa ohjuksia rahalla, jota viime keväänä hallitus myönsi lisää yhteensä 2,9 miljardia vuosille 2022–2027.
– Se käytetään pääasiassa ampumatarvikkeiden ja ohjusten ja sellaisten järjestelmien hankintaan, joilla nostetaan kykyä toimia pidempikestoisessa kriisissä.
Samoin on satsattu lennokkeihin ja vastalennokkitoimintaan sekä kaukovaikuttamiseen, eli siihen että tulta pystytään käyttämään kauas.
– Ilma- ja ohjuspuolustuksen merkitys on myös kristallisoitunut, kun katsotaan mitä Ukrainassa tapahtuu. Nyt ollaan hankkimassa Israelista korkeamman torjunnan ilmatorjuntajärjestelmää, jolla on samantyyppinen toimintakyky kuin yhdysvaltalaisella Patriot-järjestelmällä.
Jos sodassa osapuolet ovat suorituskyvyltään aseiden ja järjestelmien määrässä samanveroisia, niin Timo Kivisen mukaan se pärjää, joka pystyy nopeampaan operaatiotempoon.
– Keskeinen osa sitä on, että muodostaa oikean tilannekuvan ja -ymmärryksen nopeammin kuin vastustaja ja lähtee sen mukaan toimimaan.
Ukrainalaiset ovat kyenneet määrittämään miten taistellaan ja missä taistellaan, koska heillä on parempi tilannekuva.
– He pystyvät toimimaan asevoimat yhdessä.
Ukrainalaisten kokemuksista on opittu, että sotaväen tueksi tarvitaan myös muita viranomaisia.
Moni Euroopan maa suuntasi kylmän sodan jälkeen sotilaskoulutuksen kriisinhallintatyyppiseen toimintaan sopivaksi, mutta suomalaisia varusmiehiä ja sotilaita on koko ajan koulutettu niin, että on valmistauduttu taisteluun.
– Perusasiat, joita edelleen meillä koulutetaan varusmiehille ja sotilaille, niillä pärjää. Olemme kouluttaneet ukrainalaisiakin ja heiltä on tullut kiittävää palautetta.
– Perusrakenne on kunnossa. Siitä on kiittäminen poliittista ja sotilasjohtoa, jotka eivät 1990-luvulla lähteneet samoihin oppeihin ja toimintalinjoihin kuin esimerkiksi Ruotsissa.
Alastaron reserviläisten puheenjohtaja Tapio Vuolle kiitteli, että Suomen puolustukseen on tullut uusi tärkeä voimavara, nimittäin naiset.
– Isänmaan asiat ovat hyvissä kantimissa, koska myös nuoret näyttävät kokevan isänmaan asiat puolustamisen arvoisiksi.
Suomen turvallisuus ja sotilaallinen maanpuolustus on Puolustusvoimain komentajan mukaan koko kansan asia.
– On tärkeää elämänkaaren joka vaiheessa, että on ainakin ymmärrys siitä missä mennään.
Se mitä tehdään pitää palvella tietenkin Suomea, mutta tietysti myös laajemmin liittokuntaa.
– Tarvitsemme edelleen moderniin teknologiaan perustuvaa suorituskykyä, jota pystytään käyttämään nopeasti ympäri valtakuntaa, mutta tarvitsemme myös laajaa reserviä, joka tulee yleisen asevelvollisuuden kautta.
– Asevelvollisuutta pitää ajassa eläen kehittää.
Viime vaalikaudella asiaa pohtinut komitea päätyi siihen, että palvelus on edelleen velvoittava palveluskelpoisille miehille ja vapaaehtoinen naisille, mutta koko ikäluokka otetaan yhteiseen kutsuntatilaisuuteen.
– Siinä jaetaan kaikille yhteisesti tietoa Suomen turvallisuuteen liittyen, ei pelkästään sotilaallisesta maanpuolustuksesta vaan myös laajemmin.
Tilaisuuksia pilotoidaan parhaillaan ja Timo Kivinen arvelee, että joitakin osuuksia tullaan hoitamaan yläasteella ja muutenkin koulujärjestelmän mahdollista mukanaoloa selvitetään.
– Sukupuolineutraali asevelvollisuus on yhteiskunnallisesti iso asia ja se ei mene niin, että me Puolustusvoimista sanotaan miten tätä pitää viedä eteenpäin.
Asevelvollisuuden toteuttamisella pitää olla kansan tuki ja jos sitä lähdetään muuttamaan, siitä pitää hänen mukaansa käydä laaja yhteiskunnallinen keskustelu.
– Pääosa suomalaisista kannattaa nykyistä järjestelmää.
Reserviläisten hyödyntämistä aiotaan kehittää esimerkiksi niin, että kertausharjoituksissa käytettäisiin samoja kouluttajia, jotka kouluttavat Maanpuolustuskoulutuksen tilaisuuksissa.
– Käytämme aktiivireserviläisiä myös esimerkiksi kovissa valvontatehtävissä. Lisäksi kybermaailmassa on vielä paljon mahdollisuuksia.
Reserviläisten käyttö riippuu kunkin alueen aktiivisten reserviläisten määrästä ja siitä, mitä osaamista alueella on.
– Porin prikaatissa reserviläisiä, upseereita tai aliupseereita käytetään yhteysupseerin tehtävissä täällä harjoituksissa oleviin ulkomaalaisiin joukkoihin, hän ottaa yhdeksi esimerkiksi.
Timo Kivinen muistuttaa, että vaikka aseellisen koulutuksen käyneille tarjonta on erilainen, maanpuolustuskoulutuksen kurssit ovat avoimia kaikille kansalaisille.
– Niillä voi erilaisia arjen taitojakin edistää.
MPK on myös saanut lisärahoitusta, jotta se voi järjestää enemmän koulutuksia ja vastata kasvaneeseen koulutuskysyntään.
Puolustusvoimilla on puolestaan tarjolla reserviläisille nettiportaalissa monimuotokoulutusta.
– Ja on sitä verkossa tavallisille kansalaisillekin tarjolla aika paljon erilaista turvallisuuteen liittyvää perustietoa, hän sanoo ja mainitsee esimerkkinä viranomaisten yhteisen 72tuntia.fi-sivuston.