YPÄJÄN kunnanvaltuutetut ovat jättäneet Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle vetoomuksen, jossa he toivovat, että Ypäjän terveysaseman terveydenhuollon palvelut jatkuisivat nykyisellään.
Vetoomus on osoitettu hyvinvointialueen valtuustolle ja hyvinvointialueen johtajalle Olli Naukkariselle. Se on lähetetty myös aluevaltuuston puheenjohtajalle Sanni Grahn-Laasoselle.
Kysymys terveysaseman kohtalosta on noussut Ypäjällä esille osana hyvinvointialueen lähivuosien palvelustrategiaa ja tasapainottamisohjelmaa.
Ypäjän valtuusto vetoaa terveysaseman säilyttämisen puolesta, jotta se palvelisi jatkossakin alueensa asukkaita mukaan lukien Ypäjän hevosopiston opiskelijat.
– Lähipalvelut ovat tärkeä osa perusterveydenhuoltoa, jolla pystytään vähentämään erikoissairaanhoidon kustannuksia. Kun palvelut ovat saatavilla matalan kynnyksen periaatteella, ne edesauttavat asiakkaita saamaan tarvittavan avun ja takaavat nopean hoitoon pääsyn, vetoomuksessa kirjoitetaan.
Vetoomuksen mukaan on iso kynnys lähteä hakemaan palveluita kauempaa. Lisäksi kulkemisesta aiheutuu paitsi kustannuksia myös työajan menetyksiä. Valtuusto kyseenalaistaa sen, saavutettaisiinko terveysasemien lakkauttamisella säästöjä – pikemminkin voisi käydä päinvastoin.
Ypäjän kunnanjohtaja Tatu Ujula on tuohtunut hyvinvointialueen kaavailuista ja ennen kaikkea tavasta, miten ne ovat tavoittaneet ypäjäläiset päätöksentekijät.
Hän kertoo kunnan saaneen hyvinvointialueelta palvelustrategiaa ja tasapainottamista koskevan lausuntopyynnön, mutta alkuperäisessä materiaalissa ei ollut suoranaisia viittauksia Ypäjän terveysaseman lakkauttamiseen.
Ujula sanoo kunnan saaneen hieman myöhemmin tietää ylimääräisestä hyvinvointialueen materiaalista, johon sisältyy viittauksia Kanta-Hämeen hyvinvointialueen terveysasemien määrän tuntuvasta vähentämisestä nykyisestä 18:sta yksiköstä kymmeneen. Hänen mukaansa lisämateriaalista löytyy viittauksia muun muassa Ypäjän ja Humppilan terveysasemien palveluiden supistamiseen ja lakkauttamiseen.
Ujula kertoo, että kyseistä terveysasemien vähentämistä koskevaa materiaalia ei oltu kuitenkaan lähetetty ainakaan Ypäjän kuntaan osana lausuntopyyntöä.
Epätietoisuus tilanteesta Ypäjällä on ilmeinen, ja Ujula korostaa, että kunnan on saatava tietoonsa kaikki materiaali, kun siltä pyydetään lausuntoja.
– Tällainen peli ei vetele, hän linjaa ja sanoo, että tämän kokoluokan asiat pitää hoitaa avoimesti eikä kierrellen ja kaarrellen.
– Sanottaisiin suoraan, mikä on homma nimi.
Yleisemmin Ypäjän kunnanhallitus on lausunnossaan hyvinvointialueen palvelustrategiasta sitä mieltä, että ehdotetut muutokset rikkovat suoranaisesti lakia.
Hallitus viittaa muun muassa siihen, että sote-uudistuksen tavoitteena on ollut turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote- ja pelastustoimen palvelut hyvinvointialueen asukkaille sekä parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.
Esimerkiksi digitaalisia kanavia kunnanhallitus ei pidä fyysisten palveluiden korvaajana, koska sähköiset yhteydet voivat olla huonoja maaseudulla.
Kokonaisuutena kunnanhallitus pelkää terveysaseman mahdollisen lakkauttamisen tarkoittavan ketjureaktiota, joka vaarantaa apteekin toiminnan Ypäjällä, vähentää alueen työpaikkoja ja kunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana.
Kunnanhallitus ymmärtää hyvinvointialueen säästöpaineet ja sen saaman riittämättömän rahoituksen, mutta seurauksena ei saisi olla se, että pienten kuntien asukkaat joutuvat kärsimään.
Koska hyvinvointialue ei voi kerätä veroja, Ypäjän kunnanhallitus olisi valmis esimerkiksi asiakasmaksujen korotuksiin hyvinvointialueen talouden tasapainottamiseksi.
Toimipisteistä päätetään ehkä loppuvuodesta
KANTA-HÄMEEN hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen rauhoittelee Ypäjällä heränneitä huolia terveysasemasta.
Hän kertoo, että selvitystä hyvinvointialueen toimipisteverkostosta ollaan vasta ottamassa työn alle eikä esimerkiksi tiistaina palvelustrategiaa käsittelevä aluevaltuusto ole saamassa esitystä toimipisteistä.
Naukkarinen muistuttaa, että hyvinvointialueella on kaikkiaan kolmisen sataa katuosoitetta ja terveysasemaverkko on yksi osa toimipisteiden tarkastelua.
Hyvinvointialuejohtaja arvioi, että toimipisteitä koskeva selvitys tulee päätettäväksi loppuvuodesta, mutta esimerkiksi mahdolliset terveysasemaverkkoa koskevat muutokset voisivat konkretisoitua vasta vuodesta 2026 eteenpäin.
Naukkarisen mukaan hyvinvointialue joutuu tarkastelemaan toimipisteitä osaltaan kohonneiden vuokrien eli kustannusten takia. Hän havainnollistaa esimerkiksi pelastustoimen vuokrakustannusten nousseen noin 46 prosenttia viime vuonna.
Naukkarinen ymmärtää entisenä kaupunginjohtajana Ypäjällä heränneen huolen terveysasemasta, mutta hän arvelee, että taustalla on nyt myös aika suuri halu ymmärtää asiaa väärin.
Hän muistuttaa, että virkamiesten valmistelupaperi, johon Ypäjälläkin nyt viitataan, oli esillä seminaarissa ja siihen oli listattu ilman kustannuslaskelmia kaikki mahdolliset säästötoimenpiteet, joita hyvinvointialueella on käytössä, eikä sitä oltu alun perin edes tarkoitettu dokumenttina osaksi lausuntopyyntöä.
Hyvinvointialueen noin 30 miljoonan säästötarpeet vuoden 2025 loppuun mennessä voivat kuulostaa absoluuttisesti isoilta summilta. Naukkarisen mukaan tasapainottaminen on kuitenkin tehtävissä, etenkin jos summaa suhteuttaa hyvinvointialueen yli 800 miljoonan euron budjettiin.
Viestinä ypäjäläisille Naukkarinen haluaa sanoa, että keinoina terveysaseman säilymiseen vaikuttavat sen kilpailukykyinen vuokra ja alueen elinvoimaisuus eli henkilöstön saatavuus.