Loimijoen matalalla oleva vesi tuskastuttaa jokivarren asukkaita

0
Ranta on ehtinyt kuivumaan monen metrin leveydeltä.

Loimijoen vesi Vesikosken ja Hirvikosken patojen välillä on ollut erittäin matalalla koko alkukesän ajan. Jokivarren asukkaat Juvan ja Vesikosken alueilla ovat pettyneitä Hirvikosken, eli ”ovakon” padon hoidosta vastaavan Nordic Tractionin toimintaan.

– Normaalisti vesi on matalalla päivän tai kaksi, mutta nyt tilanne on jatkunut jo monta viikkoa. Kunhan nyt ennen juhannusta olisi vettä joessa, seitsemän talon yhteislaiturin vesillelaskua odottava Erkki Suomäki harmittelee.

Asukkaiden mukaan vedenpinta on lähivuosina ollut pääosin hyvällä tasolla, jotain ”sahaavampia” ajanjaksoja lukuun ottamatta. Nyt matalalla oleva vedenpinta tekee asukkaiden virkistyskäytön mahdottomaksi, sillä laitureita ei saa laskettua veteen asti ja uimareille tarjolla on vain mutakylpyjä.

Virkistyskäytön tauon lisäksi asukkaita huolettaa veden vähyyden vaikutus joen eläimistöön. Varsinkin simpukkakannat kärsivät pitkään kuivana olevasta joesta.

Erkki Suomäki ja Anna-Liisa Lepola eivät eivät ole voineet laskea yhteiskäytössä olevaa laituria vieläkään Loimijokeen.

Veden mataluus johtuu Nordic Tractionin toimitusjohtaja Tero Järvisen mukaan kevättulvien mukana patoon iskeytyneestä roinasta. Virta toi mukanaan muun muassa laitureita, jokeen sahattuja puita ja hallinoven.

– Laituri tukki yhden vedenmenoluukun padosta niin pahasti, että se teki oletettavasti myös vaurioita padon rakenteisin. Aika monta tuntia tehtiin töitä, että saatiin se laituri pois sieltä, Järvinen selventää.

Padosta jouduttiin vesiluukun tukkineen laiturin vuoksi poistamaan kiinteitä neulasia, jotta vesi ei nousisi kettinkitehtaan karkaisu-uuneihin. Järvisen mukaan tavoitteena on kesäkuun aikana käydä koko padon rakenteet läpi jotta saadaan varmistettua, ettei padolle ole aiheutunut isompia vaurioita.

– Sen jälkeen voidaan sitten laittaa kiinteitä neuloja sinne lisää, mutta vielä siihen ei ole pystytty.

Padonhoidon haasteet hyvin tuntevan tehtaan entisen toimitusjohtajan Heikki Helmisen mukaan ylimääräistä roskaa padolle on kulkeutunut lähes jokaisena vuonna.

– Roinaahan siihen on tullut sinne vuosikymmenien ajan joka vuosi, mutta ne pitää ottaa sieltä pois ja laittaa luukut kiinni. Vesi on ollut nyt alhaalla niin pitkään, että vaaditut toimet olisi ihan hyvin ehtinyt tekemään, Helminen kritisoi.

– On ihan normaalia, että sinne tulee jotain multapaakkuja ja uppotukkeja. Mutta kun laitureita ja jokeen kaadettuja puita alkaa tulemaan patoa vasten, ei se ole enää meidän käsissämme, Järvinen vastaa.

Järvinen päivitti huhtikuussa patoon tulleesta roinasta Loimaan asukkaiden aktiivisissa sosiaalisen median ryhmissä. Jokivarren asukkaiden mukaan myös kaupungin tulisi olla aktiivinen Loimijoen siisteyden parantamiseksi.

Helminen kertoo ymmärtävänsä ylimääräisen puhdistustarpeen tuovan yritykselle lisätyötä ja kustannuksia. Hän kertookin ajaneensa padon muuntamista neulapadosta pohjapadoksi jo parikymmentä vuotta sitten.

– Tehdas oli sen valmis maksamaankin, mutta silloin se ei mennyt byrokratiassa läpi. Kymmenen vuotta sitä ajoin, kunnes petti hermot ja annoin asian kaupungin hoidettavaksi.

Pohjapatoasia on pyörinyt keskusteluissa aika ajoin, muttei asia ole varsinaisesti edennyt. Loimaan kaupungin tekninen johtaja Antti Korte kertoo neulapadosta eroon pääsemisen olleen tavoitteena jo pitkään, mutta hanke ei ole vielä lähtenyt liikkeelle.

– Asiasta on keskusteltu ELY-keskuksen ja tehtaan kanssa hyvissä väleissä, mutta tällä hetkellä padon muuttamisesta ei ole mitään infottavaa.

Neulapadon korvaaminen pohjapadolla poistaisi puhdistustarvetta ja auttaisi koskimaiseman entisöimisessä. Myös Järvinen näyttää hankkeelle vihreää valoa.

– Meillä alkaa loppua mielenkiinto puhdistaa patoa. Mitä nopeammin muutos saataisiin tehtyä, sitä parempi.

Myös jokivarren asukkaat ovat pohjapadon kannalla, mutta mahdollisesti vuosia kestävä hanke ei lämmitä tämän hetkisessä tilanteessa.

– Pohjapatoasia on tietysti mielenkiintoinen, mutta eniten meitä kiinnostaa se, että joessa pitäisi olla vettä. Tätä on niin kauan jahkattu eikä mitään tapahdu, Markku Lepola tuskailee.

Vesikosken padon jälkeinen joenpätkä on pääosin hyvin karussa kunnossa.