Ruutikuiva alkukesä koettelee viljelyksiä

0
Matti Selinheimo kertoo öljyn hinnan olevan nyt tarpeeksi matalalla, että peltojen sadetus on taloudellisesti kannattavaa. Ruutikuivilta pelloilta riittävän ajoissa aloitetun sadetuksen avulla voi saada huomattavasti paremman sadon.

Mahdollisuudet huippusatoihin on jo menetetty ja kohtuullisetkin satotasot vaativat pikaisia sateita

LOIMAAN SEUTU Ruutikuiva alkukesä on jo ehtinyt vesittämään toiveet erinomaisista viljasadoista. ProAgrian tiedotteen mukaan satoennusteita ei vielä voi antaa, mutta kuivuus heikentää satonäkymiä koko Suomessa.

– Vettä kaivataan kovin, ProAgrian kasvintuotantoasiantuntija Jenni Lukkaroinen huokaisee.

Lukkaroisen mukaan ennusteet näyttävät turhan vähäsateisilta, ja toiveissa olisi keskiarvojen mukaiset sademäärät. Viime vuosina on ollut usein kuivia keväitä, mutta jonkin verran kesäkuulle sadetta on kuitenkin riittänyt.

Kevätkasvustot alkavat jo paikoin muuttumaan ruskeiksi ja muutamalla kevätviljat ovat alkaneet jo puskemaan tähkää. Tänä vuonna kuivuus koettelee syysviljojakin.

– Sitten, jos tulee paljon vettä, niin kasvit voivat lähteä versomaan uudestaan. Se vaikuttaa taas puintien suunnitteluun, kun versot tuleentuvat eri aikaan.

Kuivuus näkyy kaikilla kasvustoilla, ja myös ensimmäinen rehunkorjuu oli normaalitasoa pienempi. Lukkaroisen mukaan tilanne on haastava ja myös toisesta rehusadosta odotetaan pientä.

Viljelijä Hannu Eskolan sääasemalla Kojonperässä satoi toukokuussa 26 milliä vettä ja kesäkuussa vain tippoja. Eskolan mukaan määrä on samalla tasolla muiden Loimaan alueen viljelijöiden sääasemien kanssa.

– Sääasemasovelluksesta näkee muidenkin tiedot, eikä niissä suurta heittoa ole. Niin surkeasti on vettä tullut kaikkialla, että näkyy jo kasveissa ja maat ovat halki, Eskola harmittelee.

Viljat ovat Eskolan mukaan kasvaneet hitaasti ja huonosti, mutta eivät ole vielä täysin palaneet. Sadon pelastaminen kohtuulliseksi vaatisi hänen mukaansa runsaasti sadetta. Ja mielellään nopeasti.

– Jos ei nyt sada, niin voi tulla aika synkän näköisiä kasvustoja

Osilla peltolohkoista on ollut näkyvissä myös kastelulaitteita. Loimaalainen viljelijä Matti Selinheimo aloitti jokivarressa sijaitsevien lohkojensa kastelemisen reilu viikko sitten. Kastelu Selinheimon pelloilla on mahdollista noin 50 hehtaarin alueella, joilta kuivuuden jatkuessa saatettaisiin sato ilman kastelua menettää käytännössä kokonaan.

– Jos kastelun avulla saa muutaman tuhannen kiloa enemmän, niin kyllä näillä viljan hinnoilla ihan palkoille pääsee. Kunhan jaksaa tuolla könytä, Selinheimo toteaa ja lisää vuodelta 1979 peräisin olevien laitteiden vieneen yöunia jatkuvan säätötarpeensa vuoksi.

Sadettaminen on tänä vuonna kannattavaa maltillisempien öljyhintojen ansiosta. Viimeksi Selinheimo muistelee kastelleensa viitisen vuotta sitten, mutta viime vuosina kastelulaitteet ovat pysyneet toimettomina.

– Parina vuonna olisi melkein pitänyt sadettaa myös, mutta öljyn hinnat olivat niin älyttömiä, ettei homma ollut mitenkään kannattavaa. Ei se öljy toki vieläkään halpaa ole.

Myös Hannu Eskolan kotipeltolohkoille sadetus olisi mahdollista, mutta vielä sadetustöihin ei ole lähdetty.

– Vahvasti harkinnassa kyllä, että voisi harrastus- ja kokeilumielessä testata, että vieläkö sadetusvehkeet toimivat.

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen mukaan kuivuus ei todennäköisesti vaaranna yhteiskunnan vedenhankintaa. Kuitenkin pohjaveden pinnan laskiessa yksittäiset kaivot saattavat kuivua, ja tämän vuoksi Ely-keskus suosittelee pidättäytymään ylimääräisestä vedenkäytöstä.

– Loimaalla vettä kyllä riittää. Meillä on niin paljon vedenottamoita, jotka ovat hyväantoisia, Loimaan Veden johtaja Kimmo Virta kommentoi.

Hänen mukaansa varsinkaan keskusta-alueella vesipulaa ei ole Loimaalla ollutkaan, mutta pieniputkisten linjojen päissä ongelmia saattaa tulla. Myös omia kaivoja käyttävillä saattaa vesipula tulla eteen.

– Meilläkin on sellainen suositus voimassa, ettei ainakaan kaikki ala autojaan pesemään samaan aikaan.