LOIMAAN kaupunginhallitus hyväksyi kesäkuussa ohjeistuksen mahdollisia maalittamistilanteita varten.
Kaupunginjohtaja Jari Rantalan mukaan kaupunginhallituksen kokouksessa käydyssä keskustelussa todettiin, ettei Loimaalla ole tapahtunut maalittamista ja ohjeistus on tehty vastaisuuden varalle.
– Tämän avulla ennakoidaan ja yritetään välttää tilanteiden syntyminen. On hyvä olla pelisäännöt mietittynä, kun ajatellaan sitä, mitä aina voi tapahtua ja miten niihin tilanteisiin voi varautua, Rantala kommentoi.
Maalittamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa yksi tai useampi toimija yllyttää suurta joukkoa hyökkäämään yhden ihmisen kimppuun esimerkiksi lähettämällä vihaviestejä sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa.
Suomen lainsäädäntöön maalittaminen ei sisälly oikeudellisena käsitteenä, mutta monet rikoslain rangaistussäännökset voivat soveltua maalittamistilanteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi virkamiehen vastustaminen. Laiton uhkaus, pakottaminen, yksityiselämään liittyvän tiedon levittäminen, vainoaminen ja kunnianloukkaus.
Vaikka maalittaminen kohdistuukin usein yhteen henkilöön, sillä pyritään vaikuttamaan koko hänen edustamansa organisaation päätöksentekoon ja toimintaan.
Loimaan kaupungilla ei aiemmin ole ollut laadittuna ohjeistusta mahdollisissa maalittamistilanteissa toimimisesta.
– Yleismaailmallisesti ja kansallisesti asiasta on käyty julkisuudessa paljon keskustelua. Myös Kuntaliitto on ohjeistanut kunnille, että näitä asioita on hyvä käydä kunnissa läpi, Rantala selventää.
Ohjeistuksen mukaan maalittamisen tunnistaminen voi olla hankalaa ja epäilyistä tulisi keskustella matalalla kynnyksellä esihenkilön kanssa. Keskustelun pohjalta sovitaan toimintatavoista ja siitä, miten yhteydenottoihin reagoidaan.
Tilanteet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti niissä yksiköissä, joissa maalittamista on havaittu. Jos tapauksissa epäillään. Lähiesihenkilön on ohjeistuksen mukaan arvioitava toimenpiteiden riittävyys sekä keskusteltava toimien riittävyydestä henkilöstön kanssa.