ORIPÄÄN varautumis- ja valmiussuunnitelma päivitetään ajanmukaiseksi. Asiasta päätti kunnanhallitus, jonka esityksessä todetaan Suomen ympäristöturvallisuuden muuttuneen merkittävästi viime vuosina ensin covid19-pandemian ja sen jälkeen Ukrainan sodan vuoksi.
Suunnitelman toteutusta ja ylläpitoa koordinoi erikseen valittu varautumis- ja valmiusryhmä, johon kuuluvat Jarmo Mäntyharju (pj.), Jukka Heinonen ja Petri Torkki. Asiantuntijana ja linkkinä yhteistyöverkostojen suuntaan toimii Matti Kulmanen . Ryhmää ohjaa kunnan kriisiryhmä (viranhaltijat) eli operatiivinen johto, joka saa ohjaamisen perusteet Aluehallintovirastosta. Toimintaympäristö on Lounais-Suomen alue.
Ryhmän jäsenet sanovat, että varautumis- ja valmiusryhmän myötä halutaan varmistaa arjen sujuminen kaikissa olosuhteissa. Se onnistuu parhaiten hyvällä suunnittelulla ja etukäteisvalmistelulla.
– Täällä on valtavasti alueita ja paikkoja, joiden riskit tulee kartoittaa ja tehdä niihin omat riskianalyysinsä, Kulmanen kertoo.
Tällaisia ovat Oripäässä muun muassa lentokenttä, kantatie 41, vedenottamo sekä alkutuotantolaitokset. Lisäksi kunta sijaitsee pohjavesialueella.
Myös kunnan väestörakenteen on kriisin tullessa oltava selvillä.
– Meidän on kartoitettava esimerkiksi, kuinka moni meidän omista kuntalaisista on asevelvollisia. Vakavamman kriisin sattuessa heidät velvoitetaan muualle, Kulmanen sanoo.
Jukka Heinonen kuitenkin korostaa, että aina ei tarvitse olla kyseessä mikään iso kriisi, vaan kaikkiin pitää pystyä vastaamaan. Kunnanjohtaja Timo Tolppanen sanoo, että jos esimerkiksi sähköt menevät kolmeksi päiväksi, kuntalaiset tietävät heti, keneltä kysyä neuvoa.
Jo nyt kunnassa on Heinosen mukaan valmius 130 hengen hätämajoitukseen.
– Jos joudutaan evakuoimaan esimerkiksi Palvelutalo tai jossain sattuu tulva, kunnalla täytyy olla valmius ottaa ihmiset vastaan muualtakin kuin vain oman kunnan alueelta.
Tiettävästi nyt perustettu ryhmä ja Oripään malliksi nimetty toiminta on Matti Kulmasen mukaan ainutlaatuinen koko Suomessa.
– Meidän pitää uskaltaa, ei olettaa, hän kehaisee ja on tyytyväinen ryhmän saamaan myönteiseen palautteeseen kuntalaisilta.
Ryhmänjohtaja Jarmo Mäntyharju sanoo heidän jalkauttavan tietoa ja taitoa jatkossa eri toimijoille, virkamiehille ja aina kuntalaisille saakka.
– Tavoitteenamme on, että mahdollisimman moni tietää, mistä on kyse ja miten toimia isommissa ja pienemmissä kriiseissä.
Ryhmän jäsenet ovat myös tärkeä yhdyslinkki viranomaisten suuntaan. Mäntyharju sanoo heidän olevan tiedotusvalmiudessa esimerkiksi, jos poliisi, pelastuslaitos tai vaikka puolustusvoimat tarvitsevat lähialueen tuntemusta.
– Ihan jo esimerkiksi, mistä löytyy kalliokaivot, jos vedenjakelu katkeaa.
Nyt kaikessa ollaan vielä Mäntyharjun mukaan alkutekijöissään. Konkreettisemmin asioita aletaan suunnitella syksyn tullen.