– Toki siisteyden kanssa on ollut aina tarkkaa, mutta nyt se on vielä tarkempaa, hän toteaa.
Normaaleihin toimenpiteisiin on jo ennestään kuulunut, että kanalaan mennessä kädet pestään huolellisesti. Myös saappaat ja vaatteet on vaihdettu jo ennen lintuinfluenssaa sekä hengityssuojaimet ovat olleet käytössä. Kanalassa on myös oma pesukoneensa ja suihkunsa, ja pakkaamon lattia on pesty päivittäin aina.
– Koitamme myös välttää, ettei kanalassa käy kukaan turhaan, ja ulkona kanat eivät ole muutenkaan olleet, hän kertoo käytössä olleista keinoista, joita on nyt pyritty tehostamaan vielä lisää.
Siisteys ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan kanalaan, vaan tarkkana täytyy olla aina pihapiiriä ja viljankäsittelyä myöten. Rikkaruohokasat ja muut läjät on Reinosen mukaan siivottava, etteivät jyrsijät ala pesiytyä mihinkään. Hän sanookin, että sen vuoksi myös tuholaistorjuja käy tilalla säännöllisesti. Kuivuri on myös putsattava ja sitä varten ammattilaiset kävivät siivoamassa sen ennen puintien alkamista. Rehusiilojen päälle ja kanalan luukkuihin on laitettu verkot, etteivät luonnonlinnut pääse lentämään sisään.
Vaikka lintuinfluenssan kanssa täytyy olla tarkkana, Reinonen suhtautuu siihen silti rauhallisin mielin.
– Näin pienestä en ole sentään menettänyt yöuniani.
Suomen siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilä toteaa lintuinfluenssan aiheuttaneen paljon tuhoa maailmalla siipikarjassa, mutta suomalaisessa siipikarjassa siltä on vielä vältytty. Vaikka riskit ovat kasvaneet täälläkin, hän muistuttaa, ettei tauti ole mikään uusi asia. Tilanteessa on kuitenkin uusia piirteitä.
– Näin isoja luonnonlintujen joukkokuolemia meillä ei ole aiemmin ollut, eikä virus ole myöskään levinnyt meillä aiemmin turkistarhoihin.
Hän uskoo, että lintuinfluenssan kanssa saadaan olla tarkkoina vielä ainakin koko syksy.
– Virusta esiintyy yhä ja luonnonlintujen syysmuutotkin ovat vasta alkaneet.
Suomalaisen siipikarjan hyvää tilannetta edesauttaa Lehtilän mukaan pitkälti se, että vahva tautisuojaus on ollut jo kauan osa suomalaista tuotantotapaa.
– Olemme tottuneet suojaamaan siipikarjaa esimerkiksi salmonellalta. Lisäksi nyt voimassa oleva alueellinen sisälläpitomääräys on tehokas keino estää, ettei siipikarja ja harrastelinnut joudu kosketuksiin luonnonlintujen ja niiden eritteiden kanssa.