Loimaa/Hennijoki
Kati Uusitalo
Pihalta näkyy peltoa, peltoa ja peltoa sekä metsää. Metsätöissäkin on puupinosta päätellen oltu. Tien varteen taas on laitettu kyltti opastukseksi, jotta tilalla majoittuvat matkailijat löytävät perille.
Ollaan Alastaron Hennijoella, Agronomiliiton toiminnanjohtajan kotitilalla. Timo Kaunisto on johtanut ruokajärjestelmän ammattilaisten etujärjestöä viime joulukuusta lähtien. Liitossa on jäseninä niin maatalouden kuin elintarvike-, ravitsemus ja kuluttajatieteiden asiantuntijoita.
Hän on toiminut aiemmin keskustan kansanedustajana ja ollut myös puolueen varapuheenjohtaja, mutta ura poliitikkona ei ole hänen mukaansa ollut etu töitä hakiessa.
– Ennemminkin taakka, hän toteaa ja ihmettelee kyllä miksi.
– Kansanedustajan työssä saa sellaisen yleiskuvan yhteiskunnan toimivuudesta, mitä ei saa missään muualla.
Uuden työnsä hän näkee olevan jatkoa aiemmalle yhteiskunnalliselle työlleen, ja on se jatkoa myös hänen peruskoulutukselleen. Alkujaan hän on maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja agronomi.
Agronomiliitto on yksi akateemisesti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan 36:sta jäsenestä ja liitolla itsellään on noin 6 000 jäsentä.
Ammattiliittojen jäsenmäärä on pudonnut, samoin työntekijöiden järjestäytymisaste, mutta Timo Kaunisto arvioi Akavan roolin jopa vankistuneen, kun suomalaisten koulutustasoa pyritään nostamaan ja yhä useamman halutaan saavan korkea-asteen tutkinto.
Toiminnanjohtajan työhön kuuluu neuvotteluiden ja työmarkkina-asioiden lisäksi viestintää ja markkinointia sekä kaikenlainen edunvalvonta, esimerkiksi hallitusohjelmaan vaikuttaminen.
– Siinä ei keväällä puututtu niinkään ammattijärjestöasioihin, vaan esimerkiksi ruoan viennin lisäämisen edistämiseen.
Kun viennin halutaan kaksinkertaistuvan vajaan kymmenen vuoden aikana, Agronomiliitossa nähdään, että koulutukseen pitää panostaa.
– Helsingin yliopiston Viikin kampukselle ruokaviennin maisterikoulutusohjelma, professuuri ja lehtoraatteja, noin 30 maisteria vuodessa, ja heistä ensimmäiset jo 2025, hän listaa tavoitteita.
– Ruoan viennissä pitäisi nostaa sekä määrää että jalostusastetta
Viennin arvo on nyt vajaat kaksi miljardia, Timo Kaunisto summaa.
– Jos viennin määrää saataisiin nostettua kymmenen prosenttiyksikköä ja samalla myös ruoan jalostusastetta, puhuttaisiin tuhansista lisätyöpaikoista.
Puhumattakaan siitä, mitä parantuva näköala tekisi koko ruoka-alalle.
– Se toisi investointeja ja uskallusta lähteä luomaan uutta.
Yhdeksi esimerkiksi hän ottaa Fazerin, Raision ja Valion kasviproteiinien kehittämisen ohjelman, jossa on tavoitteena heti nimenomaan vienti eivätkä vain kotimaan markkinat.
Liiton jäsenistöä huolettavat Timo Kauniston mukaan arkiset asiat, kuten palkkataso ja miten sen pitäisi kehittyä.
– Tietenkin tunnen huolta jäsenistöstä, että saavatko he töitä, mutta onneksi varsin hyvin työllistytään.
Uuden hallituksen hallitusohjelmassa on kuitenkin hänen mukaansa joitakin kysymyksiä, jotka on otettu jäsenistössä ”tyrmistyneenä vastaan”.
– Sopimusoikeuden rajoittaminen, sairauslomapäivän omavastuu ja muutokset työeläkejärjestelmään, hän luettelee ja ihmettelee, kuuluuko työeläkejärjestelmän muuttaminen hallitukselle.
Ensin katsotaan käytännössä, mitä hallitus tekee, Timo Kaunisto toteaa, mutta arvioi, että etujärjestöistä ”lähtee ääntä syksyllä”.
Sen verran kovilta hallitusohjelman suunnitelmat kuulostavat, että hän ei pidä mahdottomana sitäkään, etteikö mieltä osoitettaisi kaduilla saakka.
Kiitosta hän antaa hallitukselle siitä, ettei se puuttunut ammattiyhdistysmaksun verovapauteen, mutta olisi toisaalta toivonut panosta erityisesti akateemisten naisten ammateissa työmarkkinoilla näkyvään isoon jaksamisen ongelmaan sekä selkeämpää kantaa ulkomaisen työvoiman saatavuuteen.
– Nyt ohjelman henki on aika rajoittava, hän sanoo ja muistuttaa, että melkein kaikki politiikka on alisteista väestöpolitiikalle.
KUKA?
Timo Kaunisto
Syntynyt vuonna 1963.
MMM, agronomi. Väitteli tohtoriksi keväällä, väitöskirja käsittelee Suomen Keskustan ympäristöpolitiikkaa.
On työskennellyt muun muassa toimittajana ja MTK:n tiedotuspäällikkönä sekä Maaseudun Tulevaisuuden kolumnistina.
Maatalousyrittäjänä kehittänyt luomukanataloutta ja viimeksi maaseutumatkailua sukutilan ympäristössä Alastarolla.
Keskustan kansanedustaja 2007–2011 ja Keskustan varapuheenjohtajana 2010–2012.
Lisäksi toiminut Maaseudun Sivistysliiton puheenjohtajana ja lukuisissa luottamustehtävissä MTK:ssa ja osuustoiminta-alan yrityksissä.
Jakaa aikansa Alastaron tilan, Helsingin ja Hämeenlinnan välillä. Hämeenlinnassa hän on kaupunginvaltuuston jäsen.
Kuusikymppiset ja väitöskirja
Uuden työn lisäksi Timo Kauniston viime kuukausiin on mahtunut pari muutakin käännettä. Hän täytti tammikuussa 60 vuotta ja hänen historian alan väitöskirjansa tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa huhtikuussa.
Ikä tuntuu hyvältä – vaikka elämä on ollut monipuolinen ja tarjonnut jo monenlaisia kokemuksia, edessä on uusia asioita.
Sitä paitsi, hän kertoo virnistellen saaneensa paljon lohtua siitä, kun kuuli, että aikoinaan antiikin Spartassa alle 60-vuotias ei edes päässyt päättäviin neuvostoihin.
– Siellä katsottiin, että he ovat lapsia.
Suomalaisuus, luonnonvarapolitiikka, talonpoikainen kestävyys. Kansallisylpeää ajattelua.
Tätä kaikkea on keskustalainen ajatusmaailma, Timo Kaunisto summaa.
Vaikea vihreys. Keskustapuolueen ympäristöpolitiikka 1968–1987 -väitöskirjassaan hän pohti muun muassa sitä, miten ajatusmaailmaa pitäisi sanoittaa jatkossa, jotta se puhuttelisi ihmisiä.
Suomen Keskustan kannatusluvut matavat historiallisen alhaisissa lukemissa.
– On se ennenkin selvinnyt vaikeista paikoista, hän sanoo ja nostaa esimerkiksi muun muassa sen, miten 1930 puolue teki selvän eron ajan äärioikeistoon ja miten puolue maatalouden rakennemuutoksen jälkeen 1970 pystyi uusiutumaan.