LOIMAA Nyt ehtisi kuulkaa vielä harjoittelemaan.
Seuraaviin hevineulonnan MM-kisoihin on melkein vuosi aikaa.
Että mitä, hevineulonnan MM-kisoihin?
Niiden järjestämisessä mukana oleva Iina Ihanamäki sanoo nauraen, että on muutamankin kerran päässyt vastaamaan samaan kysymykseen maailman mediassa.
Muun muassa Etelä-Afrikan radioon hän joutui muutaman minuutin varoitusajalla tekemään selkoa lajista.
Heavy metal knitting tarkoittaa musiikin tahtiin neulomista. Hevineulojan soitin on neuletyö ja neuloja on ikään kuin hevibändin soolokitaristi tai laulaja.
– Sääntö on, että yksi silmukka pitää tulla minuutin aikana, Iina Ihanamäki virnistää.
Neuloja arvostellaan asenteen perusteella.
– Miten ottaa yleisön haltuun ja onko esimerkiksi omia muuveja.
Tärkeintä on kuulemma kuitenkin pitää hauskaa.
Hevineulonnan MM-kisat on pidetty jo 2019 ja 2022 livenä Joensuussa ja vuonna 2021 verkossa, ja niihin on tullut kisaajia ympäri maailmaa – itse asiassa enemmän heitä on ollut muualta kuin Suomesta.
Kisaan tullaan, koska se on eksoottisessa Suomessa ja laji on eksoottinen.
– Kisaajille tämä on elämysmatkailua.
Kisan järjestää WTF Productions -niminen yritys (Welcome to Finland), jossa Iina Ihanamäki on mukana. Viitisen vuotta sitten WTF Productionsin nykyinen toimitusjohtaja Mari Karjalainen oli työparinsa kanssa radiossa haastateltavana erääseen käsityöprojektiin liittyen ja toinen haastateltavista neuloi haastattelun aikana.
Juontaja oli haastanut hänet tekemään sitä heavy-musiikin tahtiin.
Siitä koko hevineulonta sitten lähti.
Iina Ihanamäen oma tie on ollut täynnä risteyksiä ja mutkiakin.
– Sarasportista kaikki alkoi, hän sanoo ja lähettää terveisiä ensimmäisen työpaikkansa yrittäjille.
Sen jälkeen hän on ehtinyt olla töissä niin Hesburgerilla, kalustesuunnittelijana kuin markkinoimassa aikuiskoulutusta ja tekemässä myös ict-alan maahantuojan markkinointia.
– Pitkään olen nyt tehnyt promotöitä, messuja ja yritystapahtumia ja voin kertoa, että se todella käy työstä. Askelmittariin saattaa kertyä 50 000 askelta päivässä ja on ollut tapahtumia, jolloin on pitänyt olla skarppina sellaiset 17 tuntia putkeen.
Hän sanoo myös, että pr-työt valmentavat vaikka mihin ja kertoo joskus esimerkiksi ajatelleensa, että VIP-henkilöiden käytöksen perusteella voisi VIP (very important person, ’important’ tärkeä) tulla ennemminkin sanoista very interesting person, sen verran mielenkiintoisia persoonia on tullut vastaan.
– Kaikkea voidaan kysyä, hän sanoo lyhenteelle antamastaan uudesta selityksestä.
Heinäkuussa hän vietti loimaalaisen ystävänsä Sini Lindholmin kanssa Joensuussa pari viikkoa testaamassa sen tarjontaa matkailijoiden ja kävijöiden näkökulmasta Joensuun kaupungin laskuun.
Sinne tie vie muutenkin seuraavaksi.
– Aloitan ict-insinöörin opinnot Joensuussa syksyllä.
– En osannut ajatella tekeväni tällaista, Iina Ihanamäki tunnustaa hymyillen hevineulonnasta ja kertoo, miten toimittajia kansainvälisistä uutistoimistoista oli tullut tekemään juttuja aiemmista kisoista ja järjestäjäpoppoolla ei ollut aavistustakaan, miten laajalle sana kisoista oli levinnyt.
Yhtäkkiä livestriimin katsojamäärät alkoivat nousta kohisten.
– Euronews oli linkittänyt Heavy Metal Knitting -striimin sivuilleen ja katsojia oli kaksi miljoonaa. Sanoin vaan epäuskoisena, että jassoo, se on vissiin menoa sit.
Ihan pohjimmiltaan pelkkä hevineulonnan maailmanvalloitus ei ole kisojen taustayhteisön tarkoitus. Tarkoitus on tehdä Suomea tunnetuksi, ja vuosien varrella onkin ehditty tehdä monta havaintoa siitä, mikä voisi olla täällä kiinnostavaa.
– Me ajatellaan, että ”täällä on vaan mettää”, mutta muita kiehtoo luonto.
Itse tehdyt asiat ja vaikkapa yrtit, metsä ja puhdas vesi. Paikallisuus, erilaisuus.
– Totta kai sauna!
Suomessa vetoaa myös rauha.
– Isossakin kaupungissa saa olla aika keskenään.
– Kaikki oudot kombinaatiot, Iina Ihanamäki summaa kiinnostaviksi asioiksi ja miettii, miten suomalaiset ovat vähän sellaisia piilohulluja.
– Ja me olemme onnistuneet löytämään kaltaisiamme positiivisia kaheleita muualta maailmasta!
Iina Ihanamäki on asunut välillä muualla Etelä-Amerikkaa myöten, mutta palasi koronan aikaan Loimaalle. Paluu ja opiskelu kuvallisen ilmaisun toteuttajaksi avasi silmät todella oman synnyinkaupungin suhteen.
– Kun kuvaa, katsoo eri tavalla. Se virittää omat silmälasit ja huomaa, että onhan täällä kaikkea.
Tuttukin näyttää linssin läpi uudelta.
– Tuntui kun olisin mennyt Astrid Lindgrenin satuun. Vihreää ja värikkäitä puutaloja, hän kertoo eräästäkin kuvaussessiostaan.
Myös muiden ottamien kuvien katsominen esimerkiksi paikkakunnan maamerkeistä avaa silmiä ja saa sanomaan, että wau, tuokin on täältä.
Häntä kiehtovat täkäläiset pellot, joita hän kutsuu Saviseudun dyyneiksi ja näkee ne saviaallokkona.
– Joskus yölläkin kun tulen jostain, saatan pysähtyä kuvaamaan niitä.
Kuka?
Iina Ihanamäki
Syntyperäinen loimaalainen vuosimallia 1986.
Elämäntapataiteilijaksi itseään nimittävä tapahtuma-alan keikkatyöläinen, joka tekee myös graafista suunnittelua ja valokuvausta.
Koulutukseltaan tradenomi ja kuvallisen ilmaisun toteuttaja. Aloittaa opiskelun ict-insinööriksi Joensuussa syksyllä.