LOIMAA/KARHULA Jaakola-päivät avattiin perjantaina perinteisellä retkellä Eksyssuolle Alpo Jaakolan suomökin maisemiin. Pirkko Jaakolan kirjoittamaan ja Ylen tuottamaan Eksyssuon lapset -kuunnelmaan huipentuva retki on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta järjestetty vuodesta 2006 alkaen. Tänä vuonna itse suo jäi osallistujilta reitille kaatuneiden puiden ja runsaiden sateiden vuoksi kokematta.
– Hieman jouduttiin soveltamaan ja kysyttiin suon laidalla olevan ladon omistajalta lupa kuunnella Eksyssuon lapset ladossa. Lupa tuli ja siellähän oli oikein mukava tunnelma, Loimaan Jaakola-seuran puheenjohtaja Sampsa Heinonen kertoo.
Eksyssuolle lähteneeseen bussiin nousi 40 matkustajaa, ja kymmenen saapui suolle omatoimisesti.
– Samalla retki toimi oikein hyvänä markkinointina. Jos oli ensimmäistä kertaa mukana ja haluaa nähdä suon, niin pitää tulla ensi vuonna uudestaan.
Tositapahtumiin pohjautuva vuonna 1980 julkaistu kuunnelma kertoo kahden Eksyssuolle vuonna 1897 eksyneen lapsen tarinan ja kuunnelma sivuaa muun muassa kadonneita lapsiaan etsivän äidin tuskaa.
– Kuunnelmaan tottumattomalle tulee varmasti tippa linssiin, Heinonen arvelee.
Jaakola-päivien päätapahtuma järjestettiin lauantaina Alpo Jaakolan patsaspuistossa. Ateljeerakennuksessa pidettiin “Loimaan shamaani ja Ypäjän likka” -teemainen musiikin- ja muistojentäyteinen ilta, jossa toimittaja Anna Perho kertoi elämänmittaisesta suhteestaan Alpo Jaakolan taiteeseen.
Alpo Jaakolan taide kiehtoi Perhoa jo pikkutyttönä, jolloin hän katseli mummulan seinällä ollutta äärettömän kiehtovaa Jaakolan taulua.
– Aika moni sanoi taulun nähdessään, että se oli ruma, tai että ei ymmärrä sitä. Ihan niin kuin taidetta pitäisi ymmärtää. Alpon taidetta toiset vihaavat ja toiset rakastavat, Perho kertoi puheensa alkajaiskiksi.
Nykyään mummulassa ollut taulu löytyy Perhon kodin seinältä, ja hän voi aina pysähtyä sen eteen ja palata lapsuuden ihmetteleviin hetkiin.
Ihmetteleviä hetkiä Jaakolan taide on tuonut myös lapsuuden jälkeen. Hyvä taide ärsyttää, ihastuttaa, vihastuttaa ja järkyttää. Eli luo tunteita, ei jätä kylmäksi ja pysyy ajankohtaisena. Perho pohti esimerkiksi, mitä tarkoittaa Alpo Jaakolan kuuluisa sanonta “Taidetta on jokainen askel kielletyllä nurmikolla”.
– Mielestäni se tarkoittaa, että taide edustaa aina äärimmäistä vapautta. Taiteelta ei tarvitse odottaa, että siinä olisi aina jotain järkeä, vaan se kuvittaa sitä, mitä on pinnan alla. Alpohan oli oikein sen alan erikoismies, että hän kuvasi sitä alista.
Alpo Jaakolan rakkaus luontoa kohtaan tekee hänen taiteestaan äärimmäisen ajankohtaista käynnissä olevan luontokadon keskellä. Perhon rakastava puhe vedensinisin silmin maailmaa katselleesta, mysteerisestä taiteilijasta mursi avoimuudellaan kaikki yleisön keskuudessa olleet mahdolliset ennakkoluulot.
– Ajattelin ensin, että jaahas, oikein yritysvalmentaja. Mutta tämä oli äärimmäisen hieno huipennus näille Jaakola-päiville, näyttelijä Antti Jaakola kiitti.
Viikonlopun jälkeen ovensa talveksi sulkeneessa Alpo Jaakolan patsaspuistossa vieraili tänä kesänä yli 4 000 kävijää. Myös Taidekulma oli avoinna Jaakola-päivien yhteydessä sunnuntaina. Sampsa Heinosen mukaan Taidekulman näyttely keräsi rompepäivien aikaan yli sata kävijää ja kulttuurikierroksella kävijöitä oli 41.
– Jaakola-seura on monipuolisesti kulttuuria harrastava porukka, jonka tarkoituksena on vaalia elävää Jaakola-perinnettä.
– On ollut ihanaa nähdä, että ihmiset löytävät jälleen kulttuurin pariin.
