– Jopa yksi yksisarvinenkin hoidettiin kuntoon, sairaanhoitajat Merja Salonen ja Anne Kanerva sanovat hymyillen.
He olivat Loimaan sairaalan 130-vuotisjuhlavuoden avointen ovien päivänä työvuorossa päivystyksen aulaan pystytetyssä nallesairaalassa, jonne päiväkotilapset toivat mukanaan lelupotilaita.
Niille oli lasten kertomusten mukaan sattunut vaikka millaisia onnettomuuksia ja olikin hyvä, että sairaalassa oli varauduttu esimerkiksi lastoittamaan monenkokoisten pehmolelujen raajoja – ja osaston henkilökunta voikin nyt sanoa hoitaneensa niin yksisarvisia kuin mangusteja, viidakkokettuja ja käärmeitäkin!
130 vuoden aikana on sairaalassa nähty yksisarvisten lisäksi monenlaista ja varsinkin muutosta. Niitä ounastellaan olevan edessäkin.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuodenvaihteessa, ja TYKS Loimaan sairaalan koordinoiva lääkäri Outi Leinonen sanoo, että erikoissairaanhoidossa suuret muutokset ovat vasta tulossa.
Syksyllä vaihdetaan jo esimerkiksi ohjelmia, mutta vielä ei tiedetä, mitä sairaalalle merkitsevät hyvinvointialueita odottavat säästöt. Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle (Varha) kaavaillaan kymmenien miljoonien säästöjä yksistään ensi vuodelle (s. 8), eikä raha riitä muillakaan hyvinvointialueilla (s. 7).
Lähisairaalalle ja sen tarjoamille kattaville lähipalveluille on edelleen tarve, Outi Leinonen ja koordinoiva ylihoitaja Tarja Horn summaavat.
– Jos tätä ei olisi, vastaavaa tilaa jouduttaisiin rakentamaan Turkuun. Eikä kaikki edes Tyksinmäelle mahtuisi.
Tarja Horn kiittää, että sairaalarakennuksesta on aina pidetty huolta ja parhaillaankin käynnissä on kattoremontti ( LL 28.8.).
– On mukava tehdä töitä ja asiakkaiden tulla, kun rakennus on pidetty kunnossa ja meillä ei ole esimerkiksi homeongelmaa. Psykiatrian poliklinikan Seppälänkadun toiminnot ovat kyllä tällä hetkellä väistötiloissa sairaalan päärakennuksessa.
Se sairaalassa tiedetään, että päättäjillä on edessä vaikeita päätöksiä – kaikkeen ei ole varaa.
Rahan lisäksi ongelmana on puute henkilökunnasta. Loimaalle on vielä riittänyt hoitajia, mutta poliklinikkatoimintaa rajoittaa osin se, että lääkäreitä ei meinaa löytyä.
Digitalisaatiosta odotetaan apua ja hoitoa viedään tulevina vuosina enemmän kotiin.
– Nyt jo ensihoito voi hoitaa monenlaista asiaa potilaan luona ilman, että tämän tarvitsee tulla päivystykseen.
Outi Leinonen muistuttaa kuitenkin, että kaikkea ei vaikkapa etävastaanoton ruudulta havaitse.
– Kyllä potilas pitää välillä nähdäkin.
Aikoinaan Loimaan aluesairaala oli Suomen suurimpia, vuonna 1985 taloon tullut Tarja Horn muistelee.
– Täällä leikattiin paljon ja vuodeosastoja oli kuusi.
Sairaala on palvellut aina Loimaata suurempaa aluetta, ja hyvän maineen perässä Loimaalle tultiin hänen mukaansa mielellään hoitoon pidemmänkin matkan takaa.
Näin on edelleen, vaikka hyvinvointialueuudistus on pudottanut pois muut kuin Varhan potilaat lähes kokonaan.
– Potilaita tulee Loimaalta, Oripäästä, Pöytyältä, Marttilasta, Liedostakin. Kosken asukkaat menevät osin Saloon ja Auran Turkuun, Outi Leinonen ja Tarja Horn luettelevat.
FAKTA
TYKS Loimaan sairaala
Sijaitsee Vareliuksenkadulla Loimaalla.
Työllistää reilut 200 ihmistä eri ammattinimikkeillä sairaanhoitajista välinehuoltajiin. Lääkärit ovat TYKS:n yhteisiä.
Panostettu viime vuosina poliklinikkatoimintaan. Poliklinikkapalveluihin kuuluu 24 eri erikoislääkärin vastaanottoa ja parikymmentä hoitajavastaanottoa.
Leikkaustoimintaa enää polikliinisenä kirurgiana (POKI). Leikkaussalia vaativa kirurgia lopetettiin vuonna 2017.
Päivystys auki joka päivä klo 8–20. Yöpäivystys loppui myös 2017.
Poliklinikkakäyntejä 50 000, laboratoriokäyntejä 250 000.
Loimaan sairaalan kuvantamispalveluissa oli vuonna 2022 käyntejä 11 000 (röntgen, tietokonetomografia sekä magneettikuvaus, jota tehdään sairaalassa säännöllisesti käyvässä magneettirekassa).