Mikä Varsinais-Suomea oikein vaivaa?

0
Mielipiteet Loimaan Lehteen toimitus@loimaanlehti.fi

Sote-uudistuksen valmistelu ja toimeenpano jäi maakunnassa viime tippaan. Tämä näkyy nyt valitettavasti Varhan alkuvaiheen toiminnassa nyt ja pitkään. Ravikielellä Varsinais-Suomi aloitti takamatkalta.

Nyt kuntien käsittelyyn on tulossa seuraavan uudistuksen, TE-palvelujen järjestäminen. Edellinen uudistus muokkasi kuntien tehtäväalueen täysin uusiksi ja seuraava jatkaa tätä. Onko maakunnassa tekijöitä, jotka aiheuttavat vitkaisen ja ”eestaas” -tyyppisen valmistelun?

Sote-uudistuksen kohdalla maakunnan keskeisistä vaikuttajista monet odottivat tai toivoivat uudistuksen kaatumista, näin ei käynyt. TE-palvelujen kohdalla edellinen hallitus toteutti jo erityisesti kuuden (6) isoimman kaupungin vaatiman kuntakokeilun. Tahtotila oli siten selvä ja valmistelulle saattoi odottaa olevan eväitä.

Nyt TE-uudistuksen toimeenpanon valmistelun kello on käynyt. Takaraja on 31.10., sopimukset on hyväksyttävä tai valtioneuvosto määrää.

Naapurissa Pirkanmaalla sopu alueista repesi viime metreillä. Aluepohja ja muodostettavat alueet tulivat keskeisiksi. Sisältö jää sivuun. Uudistuksen perusrahoitus kunnille on sama, jonka valtio on näihin palveluihin käyttänyt. Pohjoismaihin verrattuna summa on ollut alhainen.

Nyt tavoitellaan kuntavetoisuudessa merkittävästi aiempaa parempia tuloksia, henkilöiden työllistymistä. Oikea tavoite, mutta onko tähän työkaluja?

Kuntien toiminnan tuloksellisuudelle on asetettu kannustin, työmarkkinatuen kuntaosuuksiin ne voivat jatkossa vaikuttaa vain, jos henkilö työllistyy. Muut aiemmat keinot vaikuttaa poistuvat.

Loimaalla maksut KELA:lle olivat 98800 euroa (2022), ei siis supistuneen kunnan tulopohjan oloissa ollenkaan vähän.

Uudistuksessa huomio kannattaa kiinnittää vaikeimmin työllistyviin, joita ovat yli 50-vuotiaat, joita oli heinäkuussa 209 Loimaalla ja 127 Pöytyällä. Pitkäaikaistyöttömiä Loimaalla oli 151 ja Pöytyällä 87. Työmarkkinatuen saajien keskiarvo oli Loimaalla 306 henkilöä (2022).

Jää nähtäväksi, mitkä taloudelliset mahdollisuudet kunnilla on kiristyvän kuntatalouden oloissa ottaa uusia toiminnan kustannuksia hoitaakseen yli siirtyvän rahoituksen. Merkittävien uudistusten valmistelu on ollut niin valtakunnallisesti kuin maakunnissa vaikeaa ja tahmeaa. Silti on löytynyt alueita, joissa on voitu olla liikkeellä ajoissa.

Varsinais-Suomella on kansallisesti hyvät menestyksen eväät, mutta isojen asioiden valmisteluun on saatava ryhtiä. Miten?

Matti Tunkkari