LOIMAA – Tavoite on, että niin isoilla kuin myös pienillä poliisiasemilla pidetään yllä yhdenvertaisia poliisipalveluja, keväällä Loimaan poliisin komisariona aloittanut Jutta Sainio sanoo.
Lounais-Suomen poliisilaitoksella ja muun muassa Loimaan poliisiasemalla on tänä vuonna koettu muutoksia. Loimaan poliisi on nykyään yleispoliisiasema, johon kuuluu Loimaan lisäksi Uudenkaupungin poliisi. Jutta Sainio toimii sekä Loimaan että Uudenkaupungin päällystöesimiehenä ja sen lisäksi molemmilla asemilla on ryhmänjohtajat ja vararyhmänjohtajat.
Loimaan ja Uudenkaupungin lisäksi Lounais-Suomen poliisin alueella yleispoliisiasemiksi ovat muuttuneet Kankaanpään, Kokemäen, Paraisten ja Kemiönsaaren paikallispoliisiasemat. Toimintamallia testataan kokeilujaksona vuoden 2024 loppuun, minkä jälkeen poliisilaitos päättää toiminnan jatkosta.
Suurin muutos on Jutta Sainion mukaan se, että asemalla ei ole enää erillistä rikostorjunnan yksikköä tai valvonta- ja hälytyssektorin toimijoita.
– Olemme asemalla yksi ryhmä, ja jokaisella on sama toimenkuva. Jokainen toimii kenttätyössä ja suorittaa myös rikostutkintaa.
Uudistuksessa vaativimpien rikosasioiden esitutkinta siirtyi isommille poliisiasemille, minkä vuoksi uudistuksen ajatellaan mahdollistavan alueiden valvonnan parantamisen.
– On tehokasta, että partio, joka hälytyskeskuksen tehtävälle lähtee, hoitaa sen hälytyskeskuksen antaman tehtävän ja heillä on myös taidot hoitaa rikostutkinta aina mahdollisesti esitutkinnan päätökseen saakka. Tämä laajentaa myös jokaisen poliisin ammattitaitoa.
Jutta Sainio toivoo kansalaisilta valppautta. Poliisille voi kertoa huolettavista asioista – ja pitääkin kertoa.
– Emme esimerkiksi voi tutkia polkupyörävarkautta, josta emme ole saaneet rikosilmoitusta.
Valppautta hän toivoo erityisesti lasten ja nuorten suhteen ja liikenteessä.
– Että jokainen keskittyisi liikenteessä aina siihen tilanteeseen, mikä on käsillä. Että huomio olisi kanssaliikkujissa ja omassa tekemisessä, olit liikenteessä sitten pyörällä, skuutilla, autolla tai vaikka mönkkärillä.
– Sen tekstiviestin, puhelun tai minkä tahansa kontaktin ulkomaailmaan kerkiää ottamaan sitten, kun ollaan turvallisesti perillä.
Taajama-alueiden ylinopeudet ovat myös esimerkki asenteiden korjaamisen tarpeellisuudesta.
– Olemme tottuneet siihen, että elämme kiireellisessä arjessa ja on työn lisäksi paljon tehtäviä, joita on suoritettava. On harrastuksiin kiirettä, on lasten kerhotoimintoihin kiirettä. Minusta tuntuu, että kiire jää himpun verran päälle myös liikennekäyttäytymisessä.
Hän pitää Ely-keskuksen ja esimerkiksi Loimaan kaupungin ylläpitämiä nopeusnäyttötauluja hyvinä kiinnittämään käyttäytymiseemme huomiota (LL 10.8.). Ne näyttävät hymynaamaa sopivaa nopeutta ajaville ja surunaamaa ylinopeutta ajaville, ja naamat herättävät pohtimaan omaa käytöstä.
– Eihän kenestäkään tunnu hyvältä, jos hänelle ei hymyillä.
– Maailma on muuttunut tosi paljon. Kaikki se, mitä on saatavilla, on se sitten materiaa tai sosiaalista mediaa, on tehnyt meistä aika paljon rohkeampia ja jokseenkin myös kokeilevaisempia, Jutta Sainio pohtii.
Se saattaa etenkin lapsilla ja nuorilla näyttäytyä jonkinlaisena uhkarohkeutena – testataan omia rajoja ja yhteiskunnan rajoja ja jopa omassa perheessä opetettuja rajoja.
– Olisi hyvä puhua enemmän siitä, mikä on oikein ja mikä väärin ja nimenomaan siitä, mihin teot saattavat johtaa.
Niillä saattaa olla seurauksia esimerkiksi työpaikan ja opiskelupaikan haussa ja toisen omaisuuden vahingoittamisesta voi joutua maksamaan korvauksia.
”Aika lailla Loimaan likkoja oltu”
– Poliisikoulu oli ollut ajatuksissa jo lukion jälkeen, mutta olin sentin liian lyhyt, kun silloin oli vielä pituusrajat poliisiksi pääsemisessä, Loimaalla syntynyt ja Loimaalla kasvanut Jutta Sainio (o.s. Kulmala) sanoo.
Kohtalokkaan sentin takia hän päätyikin tekemään kymmenisen vuotta töitä liikunta-alalla ja sen esimiestöissä Uudellamaalla.
– Tykkäsin siitä, mutta sitten alkoi tuntua, että kehittäminen seisahtui. Oli kaikkensa antanut olo.
Juuri silloin sisko sanoi, että on viikko aikaa hakea poliisikouluun.
– Ja tässä sitä sitten ollaan.
Oulussa tehdyn harjoittelun jälkeen hän on työskennellyt Uudenkaupungissa ja Turussa ja ennen nimitystään komisarioksi hän työskenteli Loimaan poliisissa ryhmänjohtajana tutkinnassa.
Työ on kartuttanut paikallistuntemusta koko alueelta entisestään.
– Tehtävät ovat samoja, mutta omanlaisensa vivahde on joka paikkakunnalla.
Loimaan poliisin alueen kaltaisella seudulla se on etu, että poliisi tuntee yhteistyökumppaninsa.
– Poliisin työssä on tärkeää tuntea keskeiset sidosryhmät ja toki aluetuntemuksesta on aina hyötyä. Se nopeuttaa ja helpottaa puolin ja toisin valtavasti työtä, että tuntee pelastuslaitoksen, sosiaalipuolen ja terveydenhoidon ihmisiä.
Loimaalla hän haluaakin olla ja sanoo, että aika lailla Loimaan likka hän on koko elämänsä ollut.
– Täällä on sisko lähellä ja molemmat vanhemmat ja muutakin sukua.
Eikä unohdeta pesäpalloakaan.
Loimaan Palloilijoiden kasvatti pelasi sitä itse nuorena Superpesiksessä SM-kultamitaliin asti ja paikkakunnalle palattuaan hän on astunut valmentajan tossuihin, sillä hänellä on kotona kaksi 8-vuotiasta pesäpalloilijan alkua.
– Tämä kesä pelattiin G-junioreissa ja ensi kesäksi siirrytään F-junioreihin.