Kelan pääluottamusmiehenä työskentelevä loimaalainen Tuula Hällfors-Laaksonen on valittu STTK:n vuoden pääluottamusmieheksi.
– Tuula Hällfors-Laaksonen nauttii toimihenkilöiden ja työnantajan luottamusta, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola totesi onnittelupuheessaan ja kertoi, että valinnan tehneen raadin mukaan hän edustaa jämäkästi henkilöstöä ja auttaa kaikissa asioissa.
– Hän tuo keskusteluun aina useita näkökulmia ja Tuulalta saatu tieto on myös aina ajan tasalla.
STTK on toimihenkilöiden keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin puoli miljoonaa jäsentä. Siihen kuuluu kelalaisten lisäksi pelastusalan, metsä- ja meijerialan, rakennusinsinöörien ja -arkkitehtien sekä kirkon työntekijöiden lisäksi lähi- ja perushoitajien SuPer, sairaanhoitajien Tehy sekä muun muassa Erto, Jyty ja Pro.
– Suurenmoiselta tuntuu, Tuula Hällfors-Laaksonen sanoo saamastaan huomattavasta tunnustuksesta ja kertoo olleensa mukana kisassa työkavereidensa suostuttelemana.
Hän työskentelee lähes 9 000 työntekijän Kelassa päätoimisena ja valtakunnallisena luottamushenkilönä.
Porista kotoisin olevalle ja Loimaalle 2008 muuttaneelle Tuula Hällfors-Laaksoselle tulee Kelassa tulee täyteen 30 työvuotta, ja niistä yli seitsemän vuotta hän on työskennellyt pääluottamusmiehenä. Koulutukseltaan hän on erikoissairaanhoitaja.
– Edustan koko Kelan henkilöstöä kaikkia työntekijöitä koskevissa asioissa.
Se tarkoittaa, että hän on muun muassa Kelan johtoryhmän jäsen.
– Olen aina halunnut hoitaa yhteisiä asioita yhteisen edun hyväksi ja olla ääni pienemmillekin äänille. Samoin olen halunnut sekä saattaa epäkohtia esille että päästä niissä eteenpäin, neuvotella ja keskustella. Tehdä parempaa huomista.
– Tavallaan kasvoin vuosien saatossa pääluottamusmieheksi, kun olin 14 vuotta yt-valtuutettuna ennen päätoimista pääluottamustehtävää. Lisäksi on ollut monia muitakin luottamustehtäviä.
Loimaalla hän on ollut muun muassa kaupunginvaltuuston jäsen ja hän oli myös Sdp:n eduskuntavaaliehdokkaana.
– Luottamushenkilön pitää olla lähestyttävä ja sellainen, jolle voi kertoa asioita. Kaiken pitää olla luottamuksellista, ja asioita voi kertoa eteenpäin vain luvan kanssa, Tuula Hällfors-Laaksonen sanoo.
Hänen mielestään luottamushenkilön pitää pystyä olemaan myös avoin ja puhumaan rehellisesti.
– Itse haluan myös kouluttaa muita, etten vain minä tiedä asioita. Esimerkiksi yt- valtuutettuja, eli oman työnsä ohella työsuojelu- tai luottamushenkilöinä toimivia tuen ja ohjaan sekä koulutan toimimaan alueillaan, joita on 23.
– Pitää olla avoin uusille ehdotuksille ja arvostaa sitä, että ihmisillä on mielipiteitä.
Jos aiemmin luottamusmiesten ajateltiin olevan riitaisia tyyppejä, jotka lyövät neuvotteluissa nyrkkiä pöytään kiroillen, niin sellaista kulttuuria ei enää ole.
– Neuvotteluyhteys täytyy säilyä aina, hän korostaa ja pohtii, että riitaisuus sammuttaa neuvotteluaseman.
Yhteisiä kompromisseja täytyy löytyä, kun on saatettu osapuolten näkemykset neuvotteluissa tietoon.
– Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta ihmiset eivät riitele.
Hän muistuttaa, että päätöksenteko on työpaikoilla helpompaa, kun henkilöstöä on kuultu ja se on saanut jopa ehkä vaikuttaa asioihin.
– Luottamusmiehen pitää ottaa selvää asioista pienimpiäkin yksityiskohtia myöden.
Esimerkiksi hän ottaa hallitusohjelman.
– Sen kuviot täytyy tietää.
Kelassa käydään keskustelua esimerkiksi ohjelman henkilöstövaikutuksista, sillä sosiaaliturvajärjestelmän muutoksilla on hänen mukaansa varmasti vaikutuksia Kelan työntekijöiden työhön ja työmäärään.
– Kaikki nämä asiat pitää tietää, ja ymmärtää, miten nostaa esille asioita, jotka vaikuttavat henkilöstöön, ja se miten niissä päästään eteenpäin.
Työmarkkinoilla eletään syksyä, jossa työntekijäliitot järjestävät mielenilmauksia hallituksen toimien vuoksi.
– Tuntuu aika hurjalta, että hallitus puuttuu työmarkkinaosapuolten toimintaan. Mielestäni Suomessa on kuitenkin tietty työrauha saavutettu neuvottelujärjestelmällä ja yhteistyöllä vuosien saatossa, Tuula Hällfors-Laaksonen sanoo.
– Korostan kovasti sitä yhteistyön tekemistä edelleenkin, enkä pidä hyvänä, että hallitus horjuttaa sitä luottamusta, mikä on saavutettu.
Suunniteltuihin heikennyksiin pitää hänen mielestään ammattiliittojen reagoida. Hän muistuttaa, että suomalaiset eivät ole kauheita lakkointoilijoita eurooppalaisittain ajateltuna.
– Siellähän mennään pienestäkin lakkoon. Suomalaiset ovat maltillisia.
Siitäkään syystä hän ei näe perusteita lähteä heikentämään lakko-oikeuteen, neuvottelujärjestelmään ja työsuhde-ehtoihin liittyviä asioita, etenkin kun hallituksella on tarkoitus lisätä työpaikkoja.
– Minusta pitäisi enemmänkin ajatella sitä, että työntekijät sitoutuisivat työhönsä ja pitäisivät sitä mielekkäänä.