Turku
Asko Virtanen
Varhan (Varsinais-Suomen hyvinvointialue) aluevaltuusto keskusteli pitkään ja hartaasti vuosien 2024–2026 talouden tasapainotusohjelmasta. Alkuperäinen virkamiesesitys sisälsi vuoden 2026 loppuun mennessä tehtäviä säästöjä 270 miljoonaa. Esitys kaatui jo viime viikolla äänestyksen jälkeen aluehallituksessa, ja valtuusto sai käsiteltäväkseen 40 miljoonaa euroa pienemmät säästöt.
Valtuusto päätyi äänestysten jälkeen hyväksymään vihreiden, SDP:n, keskustan ja Vasemmistoliiton äänin 50–29 säästöohjelman, missä tasapainottamisen osuus on 236 miljoonaa.
Puuttuvat miljoonat voidaan voittanutta esitystä kannattaneiden mukaan ottaa valtionrahoituksen jälkikäteiskorjauksesta. Näin on toimittu joillakin muillakin hyvinvointialueilla, joskaan valtionvarainministeriöltä ei ole saatu selkeää vastausta siihen, onko toimintatapa mahdollinen.
Alkuperäistä virkamiesesitystä puoltaneiden mielestä nyt hyväksytty säästöohjelma saattaa vaarantaa hyvinvointialueen lainanottovaltuudet, sillä säästöohjelma on niiden ehtona.
Voittaneessa muutosesityksessä muun muassa pienennettiin palveluverkkoon, sairaaloiden vuodeosastoihin ja ikääntyvien palveluihin kohdistuvia säästöjä.
Omaishoitoa kehittämällä maakuntaan toivotaan saatavan jopa 300 uutta omaishoitajaa.
– Lähipalveluverkoston säilyminen on tärkeää, ja sillä saadaan säästöjäkin, kun palvelut ovat lähellä ihmistä, keskustan Olavi Ala-Nissilä puolusti muutosesitystä, missä pienennettiin ennen kaikkea lähipalveluihin suunniteltuja säästöjä.
– Kokoomuksessa panostamme mieluummin palveluun kuin seiniin, näki puolestaan kokoomuksen Sanna Vauranoja.
Keskustan Annika Saarikko muistutti, että pienennettynäkin säästötavoite on valtava.
– Kaikki kannattavat tasapainottamista yli 200 miljoonan verran, Saarikko sanoi. Entinen valtiovarainministeri myös muistutti, ettei valtiovarainministeriöllä pelottelu ole lain hengen mukaista.
Vasemmistoliiton Li Andersson piti selvänä, että jälkikäteisrahoituksesta tulossa olevat rahat voidaan laskea tuloksi. Osa muistakin hyvinvointialueista on niin toiminut.
– Jos tehdään ylimitoitettuja säästöjä, on iso riski, että tehdään peruuttamatonta vahinkoa, Andersson sanoi.
Vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho näki, että pienempikin säästötavoite on täysin mahdoton toteuttaa.
– Tehtävänä olisi järjestää ihmisten palveluita eikä leikata niitä, Yrttiaho sanoi.
Koska äänet jakaantuivat valtakunnallisen hallitus-oppositio-asetelman mukaan, valtuustossa paheksuttiin valtakunnan politiikan tuomista aluevaltuustoon.
– Kokoomuksessa seistään virkamiesten esityksen puolesta. Näin ei lainanottovaltuus vaarannu. Kokoomus ei ymmärrä, että aluevaltuustossa tehdään hallitus-oppositiopolitiikkaa, Toni Forsblom ihmetteli.
Säästöohjelma olisi alkuperäisen aikataulun mukaan pitänyt toimittaa valtiovarainministeriöön jo keskiviikon aikana. Sille pyydettiin kuitenkin viikon verran lisäaikaa. Joulukuun puolivälissä tiedetään, kelpaako ohjelma valtiovarainministeriölle. Ohjelmaa on mahdollisuus täydentää vuoden loppuun saakka.
Aluevaltuuston kokousta saattoi seurata reaaliaikaisesti Youtuben kautta. Varhalla on vielä tekemistä päätöksenteon kiinnostavuuden kanssa. Esimerkiksi kello 18.48 katsojia oli 85 henkeä.
Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti uuden palvelustrategian, jonka hallitseva piirre on järjestämisjohtaja Antti Parpon mukaan palveluiden keventäminen ja yhteensovittaminen.
Palveluverkkoon eli siihen, millaisia palveluita missäkin on tarjolla, strategia ottaa kantaa sangen yleisellä tasolla. Tarkempia linjauksia on luvassa myöhemmin, eikä niitä on tarkoitus tuoda päätöksentekoon kaikkia kerralla.
Strategian mukaan palvelurakenteesta on tulossa neliportainen. Kevein palvelu olisi sotepiste, seuraavana tulisi soteasema, sen jälkeen laajan palvelun sotekeskukset ja kattavimpana yliopistollinen sotekeskus.
Sotepiste tarjoaisi muutamia sosiaali- ja terveyspalveluita ja olisi auki yhdestä viiteen päivänä viikossa. Sotepisteitä voisi olla pienissä kunnissa.
Laajemmin palvelevat soteasemat löytyisivät keskisuurista kunnista, ja niistä löytyisi kaikkien väestöryhmien tavalliset sosiaali- ja terveyspalvelut. Strategia ei ota tarkemmin kantaa siihen, minkä kokoinen on keskisuuri kunta.
Sotekeskus löytyisi seudullisesta keskuksesta, ja niissä olisi soteasemia laajemmat palvelut.
Palvelustrategian valmistelu on ollut pitkä prosessi. Palautetta pyydettiin myös kansalaisilta, joilta tulikin yli 6 000 palauteta.
Palvelustrategiaa valmistellutta järjestämisjaostoa johtanut kokoomuksen Kaija Hartiala painotti, että kyse on tavoitteesta.
– Palvelulupaukset näyttävät ihanteellisilta, mutta todellisuus on nykypäivänä toista. Mutta nyt on jotain mitä tavoitella, Hartiala sanoi.