Ihan oma suhteellisuusteoria

0
LL Arkisto

Kipeitä ratkaisuja vaatii, todettiin Ypäjällä, kun valtuuston kokouksessa annettiin väliaikatietoa talousarvion teon etenemisestä ( LL 21.11.). Loimaan kaupunginvaltuustossa talousarvio nuijittiin jo hyväksytyksi, mutta puhujapöntössä muistuteltiin monin tavoin, että tiukkaa taloudenpitoa ja seurantaa vaaditaan ja että yllätyksiä budjetti ei kestä ( LL 16.11.).

Kuntien piti ilmoittaa valtiolle ensi vuoden veroprosenttinsa viime perjantaihin mennessä. Samana päivänä tuli valtiovarainministeriöstä uutinen, että tuloja ei ole kertynyt odotetusti ja kuntien valtionosuuksista pitää leikata tulevina vuosina satoja miljoonia ( LL 21.11.) – hyvää viikonloppua vaan.

Tällä viikolla ilmoitettiin, että vähennykset eivät iske vielä ensi vuonna vaan niitä jaksotetaan myöhemmille vuosille – valtionosuudet vähenevät ensi vuonna ja vuodesta 2025 eteenpäin ne vähenevät vielä enemmän, summasi Oripään kunnanjohtaja Timo Tolppanen (LL 23.11.).

Ei tarvitse olla kummoinenkaan einstein, etteikö näiden uutisten ja hyvinvointialueiden rahantarpeiden perusteella osaisi muodostaa ihan oman suhteellisuusteorian.

Siinä säästötarve ja rahanmeno ovat vakioita ja palvelut häviävät valonnopeudella.

Kunnissa joudutaankin yhä enemmän punnitsemaan sitä, mitä lakisääteisten asioiden ohella tehdään – mikä tuottaa joko aineellista tai aineetonta hyvää ja hyvinvointia.