Seppo Pulkkinen, Matti Säteri, Seppo Rantala, Paavo Laaksonen, Arttu Salonen ja Pirjo Riitta Haarala tutkivat alueen kaavakarttaa kaupungin keskusvarastolla järjestetyssä vapaamuotoisessa keskustelutilaisuudessa.

LOIMAA Lamminkadun ympäristön asuin- ja yritysalueen asemakaavamuutoksen luonnoksessa esitetään alueelle yhtä uutta liike- ja toimistorakennusten tonttia ja yhtä uutta erillispientalojen tonttia Raviradankadulle.

Uusi toimisto- ja liikerakennusten tontti sijaitsee Lamminkadun varrella automaalaamon ja eteläisen kuntoradan vieressä. Tontti on vajaat 3 000 neliötä, ja siinä on 1 200 neliötä rakennusoikeutta.

Kaavamuutos mahdollistaisi myös Lamminkadun varressa sijaitsevan kaupungin keskusvaraston tontin vaihtoehtoisen käytön siten, että tontille voitaisiin sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö, tuotantotoimintaa tai pienempää myymälätoimintaa. Tontin rakennusoikeus olisi enintään 6 000 neliötä. Yhtälailla kaava mahdollistaa nykyisen toiminnan jatkumisen kaupungin varikkona.

Kaupungin kaavoittaja Arttu Salonen korostaa, ettei kaupungilla ole keskusvaraston tontista mitään suunnitelmia. Kyse on ainoastaan vaihtoehdon luomisesta tulevaisuuden varalle, jos varikon tarpeet muuttuvat.

Noin 29 hehtaarin kaava-alueelle sisältyvät muun muassa auto- ja konekauppojen alue, kaupungin keskusvarasto sekä Kenttäkujan, Kopparinkujan, Siepparinkujan ja Lukkarinkujan muodostama omakotialue, joka rajautuu itäpuolella Raviradankatuun.

Alueen liikenneverkkoon ei ole luvassa olennaisia muutoksia. Kaavalla osoitetaan kevyen liikenteen yhteysvaraus Ysitien suuntaan, jos sellainen joskus katsotaan tarpeelliseksi.

Alueelle on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueita. Esimerkiksi Lamminkadun itäpuolelle on osoitettu tontti mastolle ja myös toinen maston paikka Lamminperän taakse, joka on sijainniltaan enemmän piilossa. Salonen kertoo, ettei kyseisille tonteille ole tulijoita tiedossa.

Kaava on tullut vireille Loimaan kaupungin aloitteesta, ja kaavamuutoksen tiimoilta järjestettiin vapaamuotoinen keskustelutilaisuus keskusvarastolla.

Tilaisuuteen oli saapunut muiden muassa Lukkarinkujalla lähes 40 vuotta asunut Seppo Rantala . Luontoarvoja tärkeänä pitävä Rantala oli sitä mieltä, että alueen metsät pitäisi säilyttää sellaisenaan ja kaavassa osoitettu yksi uusi omakotitontti pitäisi poistaa vallan.

– Puun hakkuita tulisi välttää mahdollisimman paljon, hän mietti ja totesi, että alueella aiemmin tehdyt hoidolliset toimenpiteet ovat olleet ihan fiksuja.

Hän huomautti raviradan metsävaltaisen ympäristön olevan yksi kaupungin keuhkoista samalla tavalla kuin Puistokadun koulun ja pururadan ympäristö.

Asuinalueen katujen kunto puhutti niin ikään paikalle saapuneita.

– Ei meinaa ajoleikkuri pysyä autonkärryillä, kun tiet ovat niin huonot, eräs totesi.

Kaavoittaja Arttu Salonen kertoo, että asukastilaisuuden pohjalta kaupunki harkitsee sitä, lähdetäänkö kaavamuutosaluetta pikkuisen laajentaman siten, että siihen otetaan mukaan myös Raviradankadun kaavoitettu jatke. Hän sanoo asukkaiden nostaneen esiin huolen vanhasta kaavavarauksesta, jonka perusteella Raviradankatu voitaisiin rakentaa jatkumaan Kaunismäenkadulle asti.

Salonen korostaa, ettei kaupungilla ole toteutussuunnitelmia Raviradankadun jatkamisesta Kaunismäenkadulle ja nyt on tarkoituksenmukaista selvittää poistetaanko varaus kaavastakin.

Kaavan vireilletulovaiheessa viime keväänä kaupunki sai muutaman vapaamuotoisen yhteydenoton. Niissä nousi esiin muun muassa se, että alueen hulevedet ohjautuvat huonosti asuinalueella ja puistossa. Lisäksi asuinalueen puistoa tulisi maisemoida, ja asuinalueen ympärillä on tärkeää olla puistoalue. Mahdollisen lisärakentamisen väliin olisi jätettävä suoja-aluetta.

Salonen kertoo kaupungin keräävän kaavasta parhaillaan palautetta. Varsinainen kaavaehdotus saatetaan antaa ensi keväänä tai kesällä.

 

Fakta

Asemakaavamuutoksen tavoitteet

Päivittää yritystonttien käyttötarkoitusmerkinnät vastaamaan nykytilannetta ja varautua tuleviin tarpeisiin.

Selvittää, ovatko korttelien muodot tarkoituksenmukaisia.

Päivittää asuinalueen kaavamerkinnät ja -määräykset nykyaikaisiksi muun muassa rakentamisen ohjauksen osalta.

Selvittää, onko vähäinen lisärakentaminen mahdollista ympäristö huomioiden.