Loimaan kouluihin saapuu pian uusia lukumummeja ja -vaareja

0
MLL:n Varsinais-Suomen piirin ja paikallisyhdistysten järjestämä lukumummi- ja lukuvaarikoulutus innosti vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Opintojen ääressä istuvat eturivissä Tarja Väisänen, Tuija-Maija Arvola ja Irja Kurppa. Takimmaisissa riveissä ovat Aulikki Ojavalli, Raimo Savolainen, keltaisessa paidassaan Mervi Jokinen, Leena Revo sekä Kerkko Vihava. (Kuva: Sari Holappa)

LOIMAA Keskuskoulun viidennen luokan pulpettien takana istui maanantaina varsin erilainen oppilasryhmä, kun lapset olivat vaihtuneet mummeihin ja vaareihin. Kyseessä oli MLL:n Varsinais-Suomen piirin yhdessä MLL:n neljän paikallisyhdistyksen kanssa järjestämä lukumummi- ja lukuvaarikoulutus. Ilmoittautuneita oli yhdeksän, joista seitsemän oli naisia ja kaksi miehiä.

Lukumummeja ja -vaareja kouluttamassa ollut MLL:n Varsinais-Suomen piirin järjestöpäällikkö Katja Rippstein sanoo Loimaalla olleen kyseistä toimintaa jo ennenkin. Vapaaehtoisille hän pitää sitä hyvin matalan kynnyksen osallistumismuotona, joka on vetänyt isovanhempi-ikäisiä mukavasti aina mukaan.

– Siinä on selkeä toimintatapa, johon on helppo osallistua.

Hän sanoo myös, että toiminnalle on tänä päivänä kova tarve, kun lasten lukutaito ja -innostus ovat tutkitustikin heikentyneet.

– Kun tiedetään, miten paljon heikko lukutaito vaikuttaa koulunkäyntiin ja koko elämänkaareen, tällä vapaaehtoistoiminnan muodolla voi olla lapselle iso merkitys, hän pohtii.

Koulutuksen jälkeen lukumummien ja -vaarien on tarkoitus jalkautua loimaalaiskouluihin. Rippsteinin mukaan tulevaisuudessa lähes jokaisesta paikallisesta alakoulusta löytyy oma lukumummi tai -vaari.

KURSSILLE osallistunut Aila Hämäläinen sanoo lähteneensä mukaan, koska hän pitää lukemista todella tärkeänä kielen kehityksen kannalta. Hän on aina myös tykännyt lukea lapsille.

– Se on ihana yhteinen hetki heidän kanssaan, kun lapset keskittyvät oikein tarkasti kuuntelemaan, 11 lapsenlapsen isoäiti sanoo.

Hän on huomannut, että tarinat kiinnostavat pienempien lasten lisäksi vanhempiakin kuulijoita. Hämäläisen erityistoiveena olisi päästä lukumummiksi ukrainalaislapsille, sillä hän kertoo puhuvansa sujuvaa venäjän kieltä.

Kerkko Vihava kertoo puolestaan lukeneensa ääneen jo 60 vuotta. Hän sanoo aloittaneensa lukemisen pikkusiskoilleen ja jatkaneensa sitä lapsilleen sekä myöhemmin lapsenlapsilleen.

– Kieli on ajattelun perusta, joten sen oppiminen on todella tärkeää. Lukemalla sitä voi harjoittaa.

Hämäläinen on samaa mieltä Vihavan kanssa.

– Uskon, että sillä on suuri merkitys, kun lapsen kanssa lukee paljon.

KOULUISSA tapahtuva lukumummi- ja lukuvaaritoiminta on tarkoitettu 2.–6.-luokkalaisille lapsille. Toimintaan osallistuvat oppilaat ovat opettajien valitsemia. He voivat olla sellaisia, joiden lukeminen on hidasta tai jotka muuten hyötyvät lukuharjoittelusta.

Lukutuokio isovanhempi-ikäisen kanssa tarjoaa lapselle kannustavan kokemuksen lukuharrastuksen pariin. Samalla seniori-ikäiset pääsevät tutustumaan lasten lukutottumuksiin ja nykyajan koulumaailmaan.

Aiemman palautteen perusteella Rippstein tietää, että yhteinen lukutuokio on antoisaa sekä vapaaehtoiselle että lapselle.

– Molemmilta osapuolilta tulee valtavan hyvää palautetta. Lapsetkin ovat olleet todella innoissaan.

Lukumummi- ja lukuvaarikoulutukseen osallistuneet Aila Hämäläinen ja Kerkko Vihava lähtivät mukaan, koska he pitävät ääneen lukemista lapsille todella tärkeänä kielen kehityksen kannalta. Molemmat ovat myös aina lukeneet paljon lapsille. (Kuva: Sari Holappa)
Järjestöpäällikkö Katja Rippstein koulutti lukumummeja ja -vaareja maanantaina Keskuskoulussa. Hän tietää aiemman palautteen perusteella toiminnan olevan antoisaa sekä vapaaehtoiselle että lapselle. (Kuva: Sari Holappa)