Loimaa
Kovin kauan ei tarvinnut kuulemma miettiä, kun Pemamekin henkilöstöasioita aiemmin hoitanut Niina Nurmi viime talvena soitti ja kyseli Timo Kärpältä ja Lauri Välimäeltä halukkuutta ryhtyä mentoreiksi.
Nyt mentorointiohjelma on jo palkittu Vuoden rekryteko -tunnustuksella (LL 2.11.).
Palkitut mentorit vähättelevät osuuttaan palkintoon.
– Liekö ollut kyse hyvästä markkinoinnista ja näistä osaavista pr-henkilöistä, Lauri Välimäki viittaa Pemamekin viestintä- ja markkinointijohtaja Emilia Vuorelaan ja henkilöstöasiantuntija Emilia Pölläseen.
Naiset kiistävät tämän hymyillen ja Emilia Vuorela sanoo, että he saivat palkintogaalassa kuulla muilta osallistujilta, että ohjelma nähdään esimerkillisenä.
– Idean takana on ollut Pemamekin työryhmä. Moni tuli sanomaan, että miksi tätä ei ole ennen keksitty ja kertoi, että oli lähtenyt heti pohtimaan, miten ottaa omassa yrityksessä ideaa käyttöön, hän kertoo ja lisää monen toivoneen, että heilläkin olisi omat Timonsa ja Laurinsa.
Hän sanoo, että ehkä eläkeläisten pyytäminen jakamaan osaamistaan kertoo myös perheyrityksen arvomaailmasta.
– Pemamekillä on myös oma senioriklubi.
Kokemusta tuntuu mentoreiden mukaan hienolta antaa muille käyttöön ja se tuntuu jopa kunnia-asialta – ja myös ylipäätään osaamisen arvostamiselta.
Opastettavaksi on osunut sekä alanvaihtajia, opinnoista juuri valmistuneita sekä pitkäänkin teknologiateollisuudessa työskennelleitä ihmisiä.
Moni yritys teollisuudessa on pitkälle erikoistunut ja työ on vaativaa.
– Hyvä on olla tukea alussa, mentorit kommentoivat ja Lauri Välimäki toteaa, että työ on sellaista, johon ei tule mistään koulusta valmista tekijää.
– Sarjatuotantoa ei Pemalla ole, Timo Kärppä sanoo.
Koneisiin tehdään asiakaskohtaisia sovelluksia, sillä useimmilla asiakkailla on omat tarpeensa.
– Tämän oppii vain tekemällä.
Mentoreiden perehdytyksestä tulijoiden matka jatkuu muiden kokeneiden työntekijöiden oppiin.
– Tulijat saavat meiltä tietoa, mutta asenne täytyy olla itsellä sellainen, että ottaa vastaan tietoa ja on avoin uudelle tiedolle.
Mentorit huomauttavat myös, että tehtaassa ei ole vain yksi työ mitä tehdään, vaan joustavasti monenlaista.
Niin ovat hekin tehneet – esimerkiksi käyneet ”keikoilla” ulkomailla asennushommissa.
Edellisviikko oli ensimmäinen viikko puoleen vuoteen, kun mentoreilla ei ollut yhtään uutta työntekijää eikä alihankkijaa opastettavaksi, mutta muuten heitä onkin sitten riittänyt.
Sata, joista yksistään kesätyöntekijöitä oli noin 30, Lauri Välimäki ja Timo Kärppä laskevat.
– Kesällä piti jo jakaa porukkaa ryhmiin, kun tulijoita oli niin paljon.
Kun kävellään pitkin tehtaan halleja, moikkailtavia tulee miehille vastaan koko ajan. Erään koneen kimpusta löytyy Timi Ketola, joka on aloittanut Pema-uransa mentoreiden opissa.
– Timo minua silloin opasti, hän kertoo ja virnistysten vaihdon lomassa Timo Kärppä toteaa toimittajalle, että konetta ollaan purkamassa, jotta se saadaan lähtemään asiakkaalle.
– Avitetaan mitä suinkin tiedetään ja koitetaan olla läsnä, Lauri Välimäki summaa mentorin työtä.
– Kun me käymme läpi komponentit ja talon asennustavat, ei mene tuotannossa sitten aikaa siihen, kun työnjohto on kuitenkin kuormitettu, Timo Kärppä pohtii.
Jo puolen vuoden aikana mentorointia on myös muutettu ja mentoreiden kontolla on enemmän esimerkiksi nosturi-, henkilönostin- ja trukkiperehdytystä kuin varsinaisia asennuspuolen asioita.
Työturvallisuutta painotetaan kovinkin.
– Kappaleet, joita liikutellaan, ovat aina tonnien tai kymmenien tonnienkin painoisia. Niihin täytyy suhtautua kunnioittavasti.
Tärkeä osa perehdytystä on isossa talossa jo sekin, että selitetään tulokkaille, että keneltä mitäkin asiaa jatkossa kannattaa kysyä.