Vaikuttava ryhmä – seniorit

0
LL Arkisto/TS/Kuvaaja: Jane Iltanen

Syntymäkunta Vetelin Eläkeliiton yhdistys kutsui minut 50-vuotisjuhlan puhujaksi. Ajankohta oli alun perin huhtikuussa, mutta yhdistys siirsi ajankohdan syksyyn esiintyjien aikataulujen takia. Puheen valmisteluun ja kypsyttelyyn jäi siten hyvin aikaa.
Eläkeläisjärjestöjen syntymisen historia on osa suomalaisen yhteiskunnan kehitystä. Ensimmäinen valtakunnallinen eläkeläisjärjestö Eläkeläiset r.y. perustettiin vuonna 1959 ja viimeinen valtakunnallinen järjestö Krelli, eli kristilliset eläkeläiset r.y., perustettiin 1976. Kaikkiaan valtakunnallisia järjestöjä on kuusi, joilla on niiden kotisivuilla julkaistujen tietojen mukaan noin 275 000 jäsentä ja jäsenyhdistyksiä noin 1 200. Seuraava vaihe oli vuonna 2006 toteutunut eläkeläisliittojen yhteisjärjestö Eetu r.y., joka on luonteeltaan yhteinen valtakunnallinen edunvalvontajärjestö.

Seniorit ovat monella ulottuvuudella arvioituna merkittävä ryhmä yhteiskunnassa. Ihan jo lukumäärän takia.
Yhteiskunnallisen vaikuttamisen alueella seniorit käyttävät äänioikeutta hyvin aktiivisesti. Vaaleissa heitä tulee valittua niin eduskuntaan, uusiin aluevaltuustoihin kuin kuntien valtuustoihin. Järjestöjen ja yhdistysten paikallisissa aktiiveissa he ovat hyvin edustettuina, ja aika usein he ovat kantavia voimia niiden toiminnassa. He osallistuvat niin yhdistysten hallitusten työskentelyyn ja varsinkin talkoisiin aktiivisesti.
Loimaan työväenopiston monet piirit, samoin kuin kansalaisopistojen piirit ympäri maan ovat usein näiden senioreiden aktiivisuuden varassa. Perheiden sisällä seniorit kantavat huolta lastenlapsista tai toimivat puolison omaishoitajana. Järjestöjen toiminnan laajuus ja aktiivisuus näkyy niin Loimaan Lehden kuin Turun Sanomienkin seurapalstoilla joka viikko.
Eläkeläisjärjestöjen toiminta on jo kohdannut ja kohtaa jatkossa aiempaa enemmän haasteita toiminnassa. Yhteisjärjestöjen vuonna teettämässä 2022 selvityksessä maaseutumaisissa kunnissa noin joka viides oli tai oli halukas osallistumaan toimintaan. Kasvavilla kaupunkiseudulla jäätiin tätä alemmas.

Suhteellisesti eniten on kasvamassa senioreiden joukossa yli 85-vuotiaiden lukumäärä. Osa heistä on hyvin toimintakykyisiä, mutta moni ei enää pysty osallistumaan.
Järjestöille julkisista varoista saadut avustukset hanke- ja muuhun toimintaan voivat laskea tulevaisuudessa. Sopeutuminen muuttuvaan yhteiskuntaan on siis tärkeää. Siksi eläkeläisjärjestöjen on hyvä miettiä omaa tulevaisuuden toimintaa, toimintamalleja ja tapoja soveltaen ”Älykkään sopeutumisen” toimintaperiaatetta.

Matti Tunkkari

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän