Tästä alkaa lepo

0
Tuomaanristi saattaa monessa perheessä kuulua edelleen joulun koristeisiin. Harva keksii ajatella, että kuviossa sekoittuvat iloisesti sekä kristilliset että kansanuskon symbolit.

Me nykyajan ihmiset voisimme ottaa mallia vuosikymmenten takaa ainakin yhdessä asiassa. Tuomaanpäivänä 21. joulukuuta piti nimittäin entisaikaan olla jouluvalmistelut tehtynä.

– Sen jälkeen tehtiin enää vain välttämättömät toimet, kuten ruokittiin eläimet, Suomen maatalousmuseo Saran museolehtori Sanna Kiertonen kertoo.

Pirtit siivottiin ja jopa housut saatettiin ripustaa naulaan, kun tupa oli lämmitetty – niin levon kannalle Tuomaana jo ryhdyttiin.

Kaiken tekemisen ja käyttäytymisen ajateltiin määrittävän tulevaa ja siksi joulukin pyhitettiin levolle tarkasti.

– Ihmiset uskoivat, että jos lepoa rikkoo, karhu raatelee karjan tai sato epäonnistuu.

Esimerkiksi rukki saatettiin peittää tai viedä kokonaan pois näkyvistä joulun ajaksi.

Joululepo oli entisajan ihmisille niin pyhä asia, että esimerkiksi rukki saatettiin peittää tai viedä peräti toiseen huoneeseen, Suomen maatalousmuseo Saran museolehtori Sanna Kiertonen kertoo.

– Jos kehräsi rukilla joulurauhan aikaan, se usutti hyttyset kesällä kehrääjän kimppuun.

Juhlintaakin Tuomaana jo aloiteltiin.

– Silloin nautittiin usein joulun ensimmäiset oluet.

Sillä ikäänkuin varmistettiin, että tulevaksi vuodeksikin riittää olutta ja oluentekoaineita.

Päivässä oli kyllä ikävämpikin puolensa. Tuomaana nimittäin oli torppareiden sopimusten uusimisen, tai uusimatta jättämisen päivä.

Tuomas ensin ylös sanoo, Maaria vasta poijes ajaa, tavattiin sanoa.

 

Jos ennen vanhaan Tuomaanpäivänä jouluvalmistelut pitikin jo olla tehtynä, niin Sanna Kiertoselle on päivästä jäänyt muunlaiset muistot.

– Edesmennyt isäni oli nimeltään Tuomo ja nimipäivää tultiin juhlimaan juuri silloin, kun joulustressi oli ylimmillään ja valmistelut vielä aivan kesken, hän virnistää.

Entisajan ihmisille päivä oli joulurauhan ja levon alkamisen päivä – voisiko se olla sitä meillekin?

 

Tiesitkö?

Tuomaanristi torjuu pahaa

Tuomaanpäivä osuu usein talvipäivänseisauksen kohdalle, jolloin eletään vuoden pimeintä aikaa. Vanhan kansan mukaan silloin olivat liikkeellä kaikenlaiset pahat voimat.

Ja kuten niin monesti kulttuurissa, myös Tuomaanpäivän tavoissa ja siihen liittyvissä käsityksissä näkyy kansanuskon ja kristinuskon sekoittuminen.

– Tuomaan risti oli paitsi kristillinen symboli ja päivä peräisin tietenkin apostoli Tuomaasta, mutta se on myös auringon merkki, jolla pimeimmän ajan pahoja voimia torjuttiin, museolehtori Sanna Kiertonen kertoo.

Tuomaan risti asetettiinkin usein portin pieleen talon ja karjan suojaksi.

– Portin pieleen saatettiin maalata myös risti tervalla.