Adventtikalentereihin hurahtanut: Sirkku Vilén on kerännyt partiolaisten joulukalentereja 30 vuotta, mutta yhtäkään luukkua hän ei ole aukaissut

0

Suomen partiotyttöjen johtaja Tessi Fazer innostui vajaat sata vuotta sitten, kun hän näki Ruotsissa adventtikalenterin. Siitä syntyi ajatus, että suomalaiset partiotytötkin voisivat tehdä oman kalenterinsa, jonka avulla partiotoimintaan olisi mahdollista kerätä varoja. Fazer pyysi ystävänsä Ulla von Wendtiä tekemään kalenterin kuvituksen, ja niin syntyi ensimmäinen Suomessa myyty adventtikalenteri vuonna 1947.

Ensimmäinen kalenteri ei tosin ollut menestys, koska se oli värisävyiltään harmahtavan ruskea, eivätkä suomalaiset oikein ymmärtäneet avautuvien luukkujen ideaa. Idea adventtikalentereista jäi kuitenkin itämään ja nyt partiolaisten jouluista kalenteria on tehty jo 76 vuotta.

 

Ensimmäinen partiolaisten joulukalenteri ilmestyi vuonna 1947. Ulla von Wendtin kuvitus ei saanut suurta suosiota, koska siitä puuttui jouluisat värit. Kuva: Suomen partiolaiset
Sirkku Vilén sommittelee adventtikalenterit joka joulu vaatehuoneen oveen ja ulko-oven sisäpuolelle, koska ne tuovat väriä ja hyvää mieltä. Kuvaaja: Katja Kaartinen
Ensimmäinen Sirkku Vilénin ostama partiolaisten adventtikalenteri on vuodelta 1995 ja sen on kuvittanut Salli Parikka. Kuva: Suomen partiolaiset

 

Ihan näin pitkään ei Sirkku Vilén ole partiolaisten adventtikalentereita kerännyt, vaan ensimmäisen kerran hän hankki sen vuonna 1995. Tuon vuoden kalenterin kuvitti taiteilija Salli Parikka, joka on kuvittanut muun muassa oppi- ja lastenkirjoja, etikettejä ja postikortteja.
– Naapurin lapset tulivat kauppaamaan kalenteria ja siitä se keräilyharrastus sitten lähti. Oli mukava tukea lasten harrastusta ja näihin päiviin asti on aina oveni takana jonkun tutun lapsi käynyt kalenteria myymässä. Nyt olen kerännyt partiolaisten kalentereita liki 30 vuotta, Vilén kertoo.

Vilénin kalenterit ovat avaamattomia ja osa on vielä alkuperäisessä myyntipakkauksessaan. Kalenterit hän kiinnittää jouluksi kotinsa vaatehuoneen ja eteisen oviin, jotta ne näkyisivät mahdollisimman moneen suuntaan. Joulun jälkeen kalenterit pakataan vaatehuoneeseen, kunnes on seuraavan joulujuhlan aika.
– Ilahduttavaa seurata, kuinka taitavat taiteilijat ovat kuvittaneet kalentereita vuodesta toiseen. Osa nimistä on tuttuja lastenkirjojen tai joulukorttienkin kuvien kautta, Vilén huomauttaa.

Hänen lapsensa tai lapsenlapsensa eivät ole koskaan saaneet avata juuri näiden kalenterien luukkuja, muita joulukalentereita heille toki on hankittu.
– Yksi lapsenlapsistani kysyi joskus, että koska näiden luukkuja oikein saisi avata. Vastasin siihen, että sitten, kun minä olen kuollut. Poika totesi siihen, että ei niitä silloin ainakaan avata. Sain tyttäreltäni palautetta, että oliko tuo nyt ihan järkevästi sanottu. Olen myöhemmin kysynyt aikuiselta lapsenlapseltani, että muistaako hän keskustelua, mutta ei kuulemma muista, Vilén kuvailee.

Vilénin oma suosikki on vuoden 2014 kalenteri, jonka on suunnitellut Noora Katto. Kuva: Suomen partiolaiset
Vuoden 1983 kalenterin on kuvittanut Camilla Kickwitz, joka on tullut tutuksi muun muassa Pikku Kakkosen Varokaa heikkoja jäitä -animaatiosta. Kuva: Suomen partiolaiset

Jos adventtikalenterin luukkuja raaskisi avata, niin huomaisi, että partiolaisten adventtikalenterin tiettyjen luukkujen kuva-aiheet vakiintuivat kalenterissa nopeasti. Kuvissa toistuvat adventtikynttilät, Lucia-neito, Suomen lippu ja Jeesus-lapsi. Viime vuosina kalenteri on muuttunut adventtikalenterista joulukalenteriksi ja ensimmäinen luukku avataan vasta joulukuussa.

– Kalenterit ovat vuodesta toiseen olleet niin kauniita, ettei niitä ole raaskinut avata. Ne ovat jouluista taidetta ja omalla tavallaan tuovat juhlahenkeä loppuvuoteen, Vilén selittää.

 

Fakta

Partion adventtikalenterien historia

  • Ensimmäinen Suomessa myyty adventtikalenteri tehtiin vuonna 1947.
  • Suomen partiotyttöjen johtaja Tessi Fazer sai idean Ruotsissa näkemästään adventtikalenterista.
  • Suomen partiotytöt tekivät oman kalenterin, jonka avulla kerättiin varoja toimintaan.
  • Ulla von Wendt teki ensimmäisen kalenterin kuvituksen.
  • 1940-luvulla kalenterin hinta oli 30 markkaa.
  • Ulla von Wendt vastasi myös vuosien 1948–49, 1951–57 ja 1959–64 kalenterien kuvituksesta.
  • Anna-Maija Usma kuvitti kalenterit vuosina 1966–72 ja 1975–76.
  • Suomen partiotyttöjärjestö ja partiopoikajärjestö yhdistyivät vuonna 1972 Suomen partiolaiset – Finlands scouter ry:ksi.
  • Tyttö- ja poikajärjestöjen toiminta jatkui kuitenkin erillisinä Suomen partiolaisten alla vuoteen 1974 asti.
  • Vuoteen 1973 asti adventtikalenteria julkaisi Partiotyttöjärjestö, mutta vuonna 1974 kalenterin takana luki molempien järjestöjen nimet.
  • Sirkka Vesikansa kuvitti partiolaisten adventtikalenterin vuonna 1973.
  • Ulla Vaajakallio kuvitti kalenterit vuosina 1977–81, -84 ja -88.
  • Vuonna 1980 ensimmäisen kerran kalenterin takakannessa julkaisijana nimettiin Suomen partiolaiset – Finlands scouter ry.
  • Camilla Mickwitz kuvitti kalenterit vuosina 1982 ja -83.
  • Marja-Liisa Pitkäranta kuvitti partiolaisten kalenterit vuosina 1985, -86 ja -87.
  • Virpi Pekkala kuvitti partiolaisten adventtikalenterit vuosina 1989–91 ja 1999–2000.
  • Kalenterin takana julkaistiin ensimmäistä kertaa lyhyt joulusatu vuonna 1991.
  • Salli Parikka kuvitti kalenterit vuosina 1995 ja 1998.
  • Vuodesta 2000 lähtien kalentereiden mukana on saanut kuusi kappaletta pakettikortteja.
  • 2010-luvun kalenterit ovat Timo Kästämän, Lasse Kataisen, Noora Katon ja Elina Warstan sekä Christel Rönnsin käsialaa.
  • Vuoden 2020 kalenterissa on Christel Rönnsin kuvittama kaupunkimaisema.
  • Kalenterin yhteydessä julkaistiin myös neliosainen kuvitukseen pohjautuva joulusatu, jonka kirjoitti Iina Kansonen.
  • Vuoden 2022 kalenterin on kuvittanut Ninka Reittu.
  • Partiolaiset käyttävät kalenterimyynnistä saatuja tuottoja perustoiminnan, leirien ja retkien järjestämiseen, kämppien kunnostamiseen ja varustehankintoihin.
  • Kalentereita myydään vuosittain noin 300 000 kappaletta.
  • Lähde: Suomen partiolaiset

 

Teksti: Katja Kaartinen, Uudenkaupungin Sanomat.

Joulukalenterissa uusi juttu joulun odotukseen joka aamu 24.12.2023 asti. Joulukalenterin tuottavat yhteistyössä Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan Lehti, Salon Seudun Sanomat, Somero-lehti ja Uudenkaupungin Sanomat.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän