Joulukalenteri, luukku 8
Joulu eri Pohjoismaissa on melko samanlainen, mutta eroavaisuuksiakin löytyy. Ruokapöydässä on lihaa, kalaa ja kasviksia, mutta muoto vaihtelee. Suomalaiset laatikkoruoat erottuvat joukosta.
– On sanottu, että Suomessa on köyhälistön joulu, kun tehdään juureskasviksista. Niitä on ollut saatavilla, Tuula-Riitta Karlin perustelee.
Ruotsalaiseen joulupöytään kuuluvat kinkku ja sillit, kuten Suomessakin, mutta myös janssoninkiusaus ja lihapullat.
Ruotsissa ei tunneta joulutorttuja – paitsi suomensukuisten joulupöydissä – mutta pullat ovat yleisiä.
– Ne värjätään usein sahramilla keltaisiksi, Karlin kertoo.
Pullan kanssa nautitaan glögiä tai julmust-nimistä limonadia. Norjassa juodaan hieman samanlaista julebrus-limonadia.
– Islannissa on mallasvirvoitusjuoma, jossa maistuu kotikalja ja appelsiinilimonadi, Karlin tietää.
Norjassa pidetään huolta makeasta puolesta, sillä kakkuja, pikkuleipiä ja muffineja pitää olla seitsemää sorttia. Mausteena käytetään yleensä rusinoita ja kardemummaa. Myös marsipaanit ovat suosittuja Norjassa.
– Norjalaiset syövät porsaan grillikyljyksiä, lampaan kylkiluita, erilaisia makkaroita, lipeäkalaa eli kuivattua turskaa tai nykyään lohta.
Pöytään kuuluu myös punakaalia ja perunaa. Ne kuuluvat tanskalaistenkin joulupöytään, mutta Tanskassa syödään niin sanottuja ruskeita eli karamellisoituja perunoita. Porsaanpaistin ohella tanskalaiset syövät ankkaa tai hanhea.
– Jälkiruoaksi syödään kylmää riisivanukasta ja kuumaa kirsikkakastiketta, Karlin kertoo risalamande-nimisestä jälkiruoasta, johon on yleensä piilotettu kokonainen manteli.
Tanskalaiset ovat ylpeitä omenistaan. Aebleskiver on sokeripäällysteinen omenamunkki, jota syödään glögin kera.
Islannissa erityinen joululeivonnainen on ohuet lehtileipäset, jotka koristellaan lumihiutalemaisilla kuvioilla.
Joulun pääaterialla islantilaiset nauttivat savulammasta, perunaa, herneitä, kinkkua, riekkoa ja erilaisia sillejä.
Joulun vietto alkaa useimmiten ensimmäisestä adventista. Poikkeuksen tekee Islanti, jossa joulu alkaa 12. joulukuuta.
– Ensimmäiset peikot tulevat silloin vuorten onkaloista esille. Nykyään peikot on puettu tonttumaiseen, punaiseen pukuun.
Peikkoja on kaikkiaan 13 ja ne ilmestyvät yksi kerrallaan joulun lähestyessä. Peikoilla on hyvin erikoisia nimiä, kuten Aidantolppakamu, Rotkojätkä, Kauhannuolija, Ovenpaiskoja, Nuuhkija ja Kynttilänruinaaja, joka saapuu viimeisenä jouluaattona.
Lapsiperheissä laitetaan ikkunalaudalle kenkä, johon kertyy lahjoja. Jos Suomessa tuhmat lapset saavat risuja, niin Islannissa on erikoisempi perinne.
– Tuhmille lapsille tuodaan peruna.
Tanskassa lahjoja jaetaan jokaisena adventtina. Julenisse tulee koteihin ensimmäisten lahjojen kera ensimmäisenä adventtina.
Ruotsissa Lucian päivä 13.12. on tärkeämpi kuin muissa Pohjoismaissa. Lucian päivän kulkue on melko samanlainen kuin Suomessa.
– Valkoisiin pukeutuneiden tyttöjen ja miksei poikienkin perässä tulee punapukuinen tonttupartio perässä.
Joulukoristeissa on myös erilaisia tapoja.
– Ruotsissa ovat tyypillisiä seitsensakaraiset joulutähdet koristeena, Karlin kertoo Göteborgista vuonna 1937 alkaneesta perinteestä.
Suomi on metsien maa, mutta hieman yllättäen jopa 100 000 joulukuusta tuodaan maahan Tanskasta, jossa viljellään tiheäneulaista, monen silmään kauniimmalta näyttävää kuusilajia.
– Tanskassa kuusi sijaitsee keskellä huonetta ja siellä käytetään edelleen paljon eläviä kynttilöitä, Karlin sanoo.
Suomessa varsinkin lapsiperheissä kokoonnutaan katsomaan Joulupukin kuumaa linjaa tai hieman myöhemmin päivällä Samu Sirkan joulutervehdystä. Myös Ruotsissa on hieman samanlainen tapa.
– Ruotsalaiset kerääntyvät iltapäivällä tv:n ääreen katsomaan Kalle Ankan joulua.
Kalle Ankaa eli suomeksi Aku Ankkaa katsoo jopa 3,5 miljoonaa ruotsalaista joka joulu.
Suomalaisten mielestä Joulupukki asuu toki Korvatunturilla, mutta muissa Pohjoismaissa on toisenlaisia käsityksiä.
Ruotsalaisten joulupukki asuu Gesundan kylässä Tonttumaassa.
Norjalaisten pukki taas asustaa Pohjoisnavalla ja tanskalaisten Grönlannissa.
– Näissä maissa lahjat vain ilmestyvät kuusen alle, koska pukeilla on niin pitkä matka, Karlin perustelee.
Karlin kertoi Pohjolan jouluperinteistä Pohjoismaisen kirjallisuusviikon Iltahämärässä-tilaisuudessa Kalannin kirjastossa. Tilaisuuden järjestivät yhdessä Uudenkaupungin Pohjola-Norden, Uudenkaupungin kirjastotoimi ja Vakka-Suomen Kansalaisopisto.
Risto-Matti Kärki
Joulukalenterissa uusi juttu joulun odotukseen joka aamu 24.12.2023 asti. Joulukalenterin tuottavat yhteistyössä Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan Lehti, Salon Seudun Sanomat, Somero-lehti ja Uudenkaupungin Sanomat.