Kateuspäivä tuli ja meni. Julkisuudessa käytiin lyhyt ja kiihkeä keskustelu, kuka maksaa liian vähän veroja, kuka maksaa liikaa, kuka maksaa tarpeeksi – tai kuka ei maksa lainkaan. Suomalaiset ymmärtävät verohallinnon asennetutkimuksen mukaan hyvin, että veroja kannetaan. Niillä voidaan ylläpitää hyvinvointivaltiota. Tutkimuksen mukaan seitsemän kymmenestä maksaa mielellään veronsa ( Yle 4.11.).
Hymyilytti. Muistin opiskeluaikojen luennoilta, miten vaikeaa on saada luotettavaa tietoa muun muassa alkoholinkäytöstä, seksipartnereiden lukumäärästä tai tupakanpoltosta. Joku lisää, joku vähentää, harva puhuu totta. Verot taitavat olla kyselytutkimuksissa sama juttu – niin paljon veroista purnataan.
Talousvaikuttaja Sixten Korkman kysyi Helsingin Sanomien (7.11.) kolumnissa ”Onko Suomen verotus liian kireää”? Monien todistelujen jälkeen hän päätyi siihen, että ”Suomen veroaste ei ole kohtuuttoman korkea…” Verotusta tulisi hänen mukaansa valikoivasti kiristää lähivuosina. Tätä tukee Korkmanin mielestä luterilainen moraalimme, ja korkeat verot ovat sivistyksemme hinta.
Sture Fjäder, entinen Akavan puheenjohtaja, vastasi muutaman päivän päästä Korkmanille: ”Suomessa on hyvin korkea rajaveroaste – jo aika pienillä tuloilla” ( HS 11.11.). Jos ansaitsee 2 960 euroa/kk, marginaaliveroprosentti on 49,5. Fjäderin mukaan tällöin ei kannata enää hankkia lisätuloja.
Hyvätuloisia sätitään julkisuudessa. He eivät maksa tarpeeksi veroja ja he muuttavat tulojaan vähemmän verotetuiksi pääomatuloiksi. Olisi hyvä muistaa, että yli 50 000 euroa vuodessa ansaitsevia on Suomessa noin 17 prosenttia, ja he maksavat 60 prosenttia kaikista tuloveroista. Heitä saisi Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mielestä olla enemmän ( Viestipalvelu X 5.11).
Hyvässä verojärjestelmässä ihminen ei muuta käyttäytymistään verojen vuoksi. Kun jäin eläkkeelle, rehtori pyysi, että tulen sijaiseksi. Ilmoitin heti, etten tule. Lisätulosta olisi jäänyt niin vähän käteen kokonaisverojen ja matkakulujen jälkeen.
Hyvätuloisia veronmaksajia tulee ensi vuonna onneksi lisää. Eläkeläisten solidaarisuusveroa maksetaan yli 47 000 euron vuositulosta. Sen suuruus on 5,85 prosentin lisävero tuon rajan ylittävästä tulosta. Luulenpa, että aika monelle hyvätuloiselle eläkeläiselle tulee yllätyksenä, että indeksikorotuksen jälkeen he saavatkin vähemmän käteensä kuin tänä vuonna.
Ei pidä unohtaa, että osa hyvätuloisista eläkeläisistä on opiskellut pitkään ja kaikki ovat tehneet töitä koko ikänsä. Ei työeläke tyhjästä kerry. Lisäksi he ovat maksaneet työuransa ajan veroja ja maksavat edelleen.
Entä minä? Katson maksaneeni tarpeeksi veroja ja maksan edelleen. Olin riittävän terve käydäkseni töissä ja minulla oli onneksi työtä, josta pidin. Veroja ei tarvitse rakastaa eikä vihata, ne täytyy vaan maksaa.
Päivi Nummela
eläkkeellä oleva kauppaopettaja